lauantai 17. helmikuuta 2018

Armo

Emmi Valve: Armo
Asema 2017


Mulla on flunssa ja viime päivinä en ole oikein jaksanut kunnolla muuta kuin lukea sarjakuvia. Luin äsken kertarysäyksellä Emmi Valveen omaelämäkerrallisen, masennuksesta kertovan sarjakuvan Armo. Samaan aikaan muu perhe pelasi pleikkarilla The Lego Movie -peliä ja tasaisin väliajoin raikui tunnusmusiikki.

Everything is awesome! 
Everything is cool when you're part of the team! 
Everything is awesome when you're living out a dream!

Ekalla kerralla olin, että tämä se on kyllä kerrassaan hauska biisi. Niin ilonen ja valonen. Voi että miten mukava. Sitten Armon loppupuolella kuunneltuani taustalla biisin noin kuusitoista kertaa, tajusin, että se on aivan käsittämättömän pilkallinen, ironinen ja inhottava biisi, kun sen asettaa taustamusiikiksi masennuksesta kertovalle teokselle.

Life is good 'cause everything awesome
Lost my job, there's a new opportunity
More free time for my awesome community
I feel more awesome than an awesome possum
Dip my body in chocolate frostin'
Three years later wash off the frostin'
Smellin' like a blossom, everything is awesome
Stepped in mud, got new brown shoes
It's awesome to win and it's awesome to lose

KAIKKI EI OLE NASTAA! Mullakin esimerkiksi on flunssa ja jotkut ihmiset ovat tosi pahasti masentuneita ja kaikki on monin tavoin ihan perseestä ja voitteko lopettaa sen renkutuksen!

Tästä kirjasta pitää vielä sanoa, että olipa vaikuttava teos, kerta kaikkiaan. Itse en ole kokenut masennusta, ja se kuuluu niihin asioihin, joita on mahdotonta ymmärtää kokematta. Juuri siksi on hirveän arvokasta, että on Emmi Valve, joka on tehnyt yhden ihmisen kokemuksen järisyttävällä tavalla näkyväksi meille muille. Juuri näin taiteen pitäisikin toimia, että kokematta asiaa minulla on silti mahdollisuus nähdä toisen kokemus edes joltain kantilta, elää mukana pieni hetki. Kiitos tästä upeasta kirjasta.

Huh huh. Nyt otan nyt kupillisen finrexiniä ja koitan rauhoittua ja toivon, että vielä joskus voin suhtautua Everything is Awesomeen myönteisesti.

2 kommenttia: