perjantai 15. syyskuuta 2017

Nörtti + Neropatti

Yhtäkkinen kauhea tarve lukea teinipäiväkirjoja! Olen varma, että mulla on jossain täällä kotona Hadrianus Molen ensimmäinen päiväkirja, mutta en löydä sitä mistään. Tähän hätään nappasin töistä pari uudempaa ja suosittua genren edustajaa.

- - -

Aleksi Delikouras: Nörtti. New Game
Otava 2012


Käsitykseni mukaan Nörtti-kirjat ovat varsin suosittuja teinien keskuudessa, lähinnä kai koska niihin liittyy paljon hauskaa kirjojen ympäriltä. Idea lähti kai Delikourasin videosta, jossa hän kuvaa kaveriaan, DragonSlayer666:a, joka tykkää pelata räiskintäpelejä. Nörtti on käsittääkseni suosittu YouTubessa ja oikeasti aika hauska, kun kävin vähän vilkaisemassa. Olen ymmärtänyt, että DragonSlayer666 on fiktiivinen hahmo, mutta täytyy sanoa, että videoiden Drago on varsin uskottava.

Kirjassa DragonSlayer666 kuvaa elämäänsä, jossa hän pyrkii pelaamaan ympäri vuorokauden ja juomaan jääkylmää pepsiä, mutta hänen tielleen osuu obstaakkeleita, kuten mutsi ja koulu ja mutsin uusi mies Jorgos ja mitä kaikkea. Drago on aika ärsyttävä tyyppi, omahyväinen ja itsekäs, ja kesti aika kauan ennen kuin aloin olla hänen puolellaan tarinassa. Lopulta kirjassa on kohtuullisen julma koulukiusaamistarina ja hiljalleen Dragon sisältä putkahtaa ihan inhimillinen ihmistaimi.

Kirjan ongelma lienee se, että koska se on niin tiukasti sidottu peleihin ja muuhun, se vanhenee aika nopeasti. Tämä on vasta viisi vuotta vanha, mutta en ole ihan varma onko tämä enää nykyteineille ihan kurantti. Voi olla, mutta vähän epäilen.

Itseni ongelma on se, että en ole varsinaisesti kirjan kohderyhmää. Olin jatkuvasti mutsin puolella ja oikeastaan olisin halunnut lukea enemmän Jorgosista, enkä niinkään mistään itsekeskeisten teinien peliongelmista. Sellaista on elämä, ensin sitä on teini ja sitten ihan yhtäkkiä mutsi. Oijoi.

- - -

Jeff Kinney: Neropatin päiväkirja
(Diary of a Wimpy Kid)
Suom. Sakari Hyrkkö
WSOY 2009


Empiiristen tutkimusteni mukaan Neropatit ovat jo useamman vuoden olleet isoin kirjajuttu esiteinien maailmassa. Se on ihan ymmärrettävää, niissä on paljon kuvia, saa helposti luettua paksun kirjan. Ja se on ihan ok, kaikki mikä edistää lukemista on erittäin hieno asia.

Kirjan tosiaan lukaisi hetkessä, vaikka siinä on yli kaksisataa sivua. Lisäksi se oli mainio!

Greg Heffley kirjoittaa julkaisua, ei päiväkirjaa, joka on tarkoitettu luettavaksi sitten kun hän on kuuluisa. Greg on paljon nuorempi kuin DragonSlayer666 ja hänen puuhansakin ovat lapsellisempia, vaikka muuten he ovat aika samanoloisia. Molemmat tykkäävät pelata ja koulu aiheuttaa ongelmia. Pidin kovasti Gregin äidistä, joka on varsin topakka ihminen, ja koulun pihalle unohtuneesta juustosta, jolla on merkittävä rooli tarinassa.

Neropatti on paljon hauskempi kuin Nörtti ja kevyempi, vaikkei Nörttikään erityisen vakavaa kirjallisuutta ole. Tuntuu, että voisin hyvinkin lukea lisää Neropattia, vaikka olen vielä kauempana kohderyhmästä kuin Nörtin kohdalla, mutta Nörtin tarinaan en koe kovin suurta kaipuuta palata (paitsi jos toisessa osassa on enemmän Jorgosta niin sitten kiinnostaa sekin).

- - -

Onnistuin tässä välissä löytämään Hadrianuksenkin. Itse asiassa se ei ole ensimmäinen Hadrianus Mole -kirja, vaan kolmas. Taidan silti lukea sen, nyt kun olen jokseenkin koukuttunut nuoriin omahyväisiin mieshenkilöihin ja heidän päiväkirjoihinsa.

PS: Pakko vielä tilittää, kun luin juuri intternetistä, että Hadrianusten kirjoittaja Sue Townsend on kuollut vuonna 2014. Olin ihan luulossa, että saan vielä monta Hadrianus-kirjaa! Tai Adrianiksihan hän muuttui Suomessakin jossain vaiheessa. Olen kasvanut Hadrianus-Adrianin kanssa ja nyt yhtäkkiä en enää saakaan kuulla hänestä! Voi ei! Mikä murhe!!

2 kommenttia:

  1. Luin Nörtin talvella ja olihan se ihan ok, mutta kyllä sillä tapaa vanhentunut, että hihittelin IRC-Gallerialle. Ei kai nykyteinit edes tiedä mikä se on..? /Tiia

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. No just esim tuo IRC-galleria. Tosin, kirjoittaessa on varmasti tosi vaikea olla yhtä aikaa ajan hermolla ja ajaton. Nuorten kirjoissa tämä varmaan vielä korostuu, kun ei voi jättää pois kaiken maailman härpäkkeitä, jotka muuttuu ja vanhenee koko ajan. Vaikeaa on kirjoittajalla!

      Poista