maanantai 17. huhtikuuta 2017

Manchester by the Sea

Kenneth Lonergan 2016

Kuva

Pääsimme pitkästä aikaa Roscoen kanssa kahdestaan elokuviin, ajattelin valehdella tähän alkuun, koska vastahan me joulukuussa olimme yhdessä leffassa. Tai no, on se sillä tavalla pitkä aika, että ennen vanhaan, eli aikana ennen lasta, elokuvissa saatettiin hyvinkin käydä kerran viikossa. Silloin tämä blogikin olisi ollut paljon kiinnostavampi. Elämä ylipäätään oli paljon jännittävämpää. Olisi sitä paitsi tosi kiva, jos olisin kirjoittanut kaikista niistä elokuvista, joita katsoin leffafestareilla, niitä olisi nyt myöhemmin mukava lukea. No mutta, kaikkea ei voi saada.

Ei tarvinnut tällä kertaa ollenkaan neuvotella, minkä elokuvan haluamme nähdä. Roscoen mukaan Oscar-elokuvista kannattaa mennä katsomaan se, joka voittaa alkuperäiskäsikirjoituksen Oscarin, mikä totta onkin. Kun katselen listaa Oscar-voittajista, olen useimmiten pitänyt kovasti alkuperäiskäsikirjoituksen voittaneista, kun taas parhaan elokuvan palkinnon voittajat ovat aika usein olleet pettymyksiä. Lisäksi rakas ystäväni K kehui elokuvan maasta taivaisiin, ja luotan häneen kuin vuoreen.

Miten tämä on näin puiseva bloggaus? Jaapa jaapa jaapa jaa, hän kirjoittaa, ja jatkaa: jaapa jaapa jaapa jaa. Voi hyvän tähden. No, koitetaan nyt saada tämä johonkin kunnialliseen päätökseen, vaikkei tämä ole oikein edes vielä alkanut. Ei näin hieno elokuva ansaitse näin typerää bloggausta!

Manchester by the Sea kertoo Leestä, äkäisestä talkkarista, jonka veli kuolee. Lee palaa kotikonnuilleen huolehtimaan veljensä teini-ikäisestä pojasta ja hiljalleen keriytyy auki Leen tarina.

Elokuva on suorastaan täydellinen. Aivan poskettoman surullisesta aiheesta on saatu aikaan lämmin, välillä hullun hauskakin elokuva. Vielä nyt pari päivää myöhemminkin ajattelen elokuvaa taukoamatta. Joskus on vaikea käsittää, miten ihmiset voivat selviytyä hirveimmistä asioista, niin hirveistä, ettei niitä voi edes antaa itsensä ajatella, ja tämä elokuva kertoo erittäin hienosti juuri siitä.

No niin. Ehkäpä päätän tämän kompuroivan bloggauksen tähän. Menkää katsomaan Manchester by the Sea, se on hienoin elokuva aikoihin.

PS: No haluan kuitenkin vielä sanoa siitä, että jotenkin nyt vähän kuitenkin ällöttää se, kun Roscoe kertoi ennen leffaan menoa Casey Affleckin seksuaaliahdistelujutuista, jotka olin jostain syystä onnistunut olemaan noteeraamatta, ja nyt kun googlailin asiaa, niin se vähän inhottaa, että nyt tässä kehun seksuaaliahdistelijan roolisuoritusta. Mutta toisaalta olen kyllä sitä mieltä, että taiteilija voi olla riemuidiootti ja silti hänen taiteensa merkittävää, joten olkoon Affleck ihmisenä inhottava, mutta kyllä hän nyt vain on siinä sivussa myös erittäin hieno näyttelijä.

PPS: Tiedättekö mikä on maailman ärsyttävintä? Semmoiset ihmiset, jotka haukkuvat omia tekemisiään. Niin kuin omaa bloggaustaan kesken kaiken. Nyt en edes antanut mahdollisuutta kenellekään pitää tästä bloggauksesta kun haukuin sen itse jo ennen kuin pääsin asiaan! Tämä kuuluu helmasynteihini, josta yritän kovasti päästä eroon. Haukun myös kaikki kokkaukseni aina ennen kuin päästän ketään maistamaan. Oijoi. No, julkaisen tämän silti. Tämmöinen minä nyt vain olen.

2 kommenttia:

  1. Hei Siina!
    tämä yhteydenotto saattaa tulla puun takaaa, mutta niinhän yllätykset tuppaa tulemaan. Tämä tulee Kajaanista Partiokadulta olkkarin sohvan nurkasta piiiiittkäään miettimisen jälkeen. No, lähestyn sinua pitkän pohtimisen jälkeen kirjallisuuteen liittyvässä ongelmassa. Olen lukenut sinun blogiasi jo kauan, mutta en ole oikein osannut kommentoida. Olen kyllä ollut montaa mieltä kaikesta mitä kirjoitat ja siitä miten kirjoitat, siitä tavasta minä pidän.
    No nyt on näin:
    Minulla on ystävä (nainen),joka on täytttänyt 60 vuotta ja jonka tapaan vasta kesällä tämän asian myötä. Siispä lahjaa hankkimaan. Olen kehitellyt tällaisen ajatuksen:etsin jokaista kymmentä vuotta kirjan,joka kuvaa tavalla tai toisella sen ikäkauden elämää, tuntoja, ongelmia - kaikkea sitä minkä läpi me kahlataan kun vanhenemme. Minulla pitäisi siis olla 6 kirjaa ja olen löytänyt myös 1 bonuskirjan alkavaa uutta vuosikymmentä varten. Jotkut valinnat olivat helppoja, mutta vaikeuksiakin on. Olen myös jo hankkinut joitakin vaihtoehtoja antikvariaatista ja löytänyt jotakin omasta hyllystä.No tällainen lista minulla on, perässä lyhyt perustelu:
    1-10 v. Ronja Ryövärintytär (siksi että se kertoo ystävyyden voimasta, rohkeudesta, vahvuudesta,se on jännittävä jne)
    10-20 v. Salainen puutarha ( nyt olen vähän heikoilla jäillä, mutta ajattelin tätä ehkä siksi että se on klassikko, voi myös olla että ikäkausi ei sovi ...)
    20-30 v. Aluksi minulla oli tässä Sadie Jonesin Ehkä rakkaus oli totta ( muistan, ettet pitänyt kirjan nimestä, kirjasta taisit sinäkin pitää), mutta Anja (lahjan saaja) oli jo lukenut sen ja vienyt kirjan lukupiiriin. Tähän mietin sitten Mona Simpsonin Missä tahansa muualla -äidin ja tyttären roadbook ja kirjakin on jostain 80-luvulta. Tämä ikäkausi oli vaikein, kun siinä sattuu ja tapahtuu itsekullekin tosi paljon sellaista, joka vaikuttaa pitkälle eteenpäin elämässä. Voisiko se olla joku hyvä rakkaustarina, sillä rakkaushan on kantava voima tuossa iässä, vai? Joko olet kyllästynyt tähän epistolaan?Tässä tarvitsen apua!
    30-40 v. Anna Karenina ( Anja rakastaa venäläisiä klassikoita, siksi.)
    40-50 v. Shieldsin Kuiva kausi ( Nimi kertonee kaiken....Shields on minulle rakas, hän kertoo miltä asiat tuntuvat ja miten ne syvältä ne koskettavat.)
    50-60 v. Siilin eleganssi (Taas vähän heikoilla jäillä, mutta perusteluna se, miten vanheneva nainen päätyy tarkkailijaksi ja miten kiehtovaa se itse asiassa onkin).
    Ja bonuksena ihana Edda ja Otto James ja Russell. Kertomus jossa vanha nainen haluaa nähdä meren ja lähtee kohti sitä.
    Mitä sanot, onko tässä mitään järkeä? Haluaisin antaa lahjan, jossa on jotakin mieltä, se on oikeastaan sivuseikka, onko nuo kirjat saajalle tuttuja ja luettuja vai ei! Tämä oli nyt näin pitkä kirjoitelma ja kokeilen kepillä, voitko kirjan ammattilaisena kommentoida tuota listaa? Ja jos se hiukan liikautti ja keksit vaihtoehtoja, olisin iloinen. Olen käynyt myös Kirjasammon sivuilla tutkailemassa, mutta en ole vielä löytänyt kaikkia ratkaisuja. Ja sitten onkin vastassa tämä hemmetin tietotekniikka! Saanetkohan edes koko sepustusta? Älä ota tätä asiaa päätehtäväksesi, vaan jos keksit jotakin, edes yhden kirjan, sekin auttaisi kokoamaan loistavaa syntymäpäivälahjaa kirjoja rakastavalle naiselle! Terveisin Ritva ( siis Saaran serkku...)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. No heippa, onpa kiva kun kommentoit!

      Tosi ihana idea tuo kirja joka vuosikymmenestä. Ihan huippu. Minusta tuo lista näyttää oikein hyvältä, en varsinaisesti keksi siinä mitään vikaa. Salaisen puutarhan Mary on Wikipedian mukaan kymmenen vuotta, joten ikäkin täsmäisi.

      Voin yrittää keksiä ehdotuksia tuohon 10-20 v ja 50-60 v, joista tunnuit olevan vähän epävarma, mutta noinkin minusta lista on oikein edustava. Kyselen vaikka töissä kollegoilta. Palaan asiaan!

      Kommentoi toki useammin, jos vain jaksat. Tosi kiva kuulla sinusta, ja aina hassua tajuta, että siellä on tuttuja ihmisiä jotka lukevat tätä :D

      Poista