lauantai 28. tammikuuta 2017

Maestra

Lisa Hilton: Maestra
Suom. Kristiina Vaara
Tammi, 2017


Nyt on sellainen harvinainen tilanne, etten yhtään tiedä mitä mieltä olisin tästä kirjasta. Olen jokseenkin hämmentynyt.

Olin jollain sivukorvasilmällä, tai millä näitä asioita nyt aistitaan, saattanut tietooni, että Maestraa kehuttiin Kiltin tytön ja Naisen junassa seuraajaksi. Jostain syystä se oli minusta hyvä asia. Lisäksi luin kai takakannesta töissä, että päähenkilö on taidehistorioitsija, mikä on myönteistä, koska pidän taiteesta, historiasta ja taidehistoriasta.

Mistään en aistinut, että Maestra on näiden asioiden lisäksi myös varsin roisi seksikirja. En ole ihan varma mitä mieltä olen seksikirjallisuudesta. Selvästikään en ainakaan hakeudu sen pariin, mutta vaikka Maestra alkoi orgiakohtauksella, jatkoin silti lukemista, joten kai siinä joku sitten viehättääkin.

Maestra kertoo Judith Rashleighista, taidehistoritsijasta, joka ajautuu huonoille teille. Kirjan edetessä käy ilmi, että Judithilla on mahdollisesti aivojen moraalikytkin unohtunut pois päältä. Hän koheltaa halki Euroopan, ruumiita tulee, tauluja menee, huvijahdeilla vedetään koksua nokkaan ja kaikkien vaatteitten tuotemerkit mainitaan. Kirja on hyvin hämmentävä sekoitus roisia seksikirjaa, taidehistoriallista trilleriä ja todella pinnallista viihdekirjaa.

Välillä olin, että ei jumankauta miten tyhjäpäistä tohellusta, mutta sitten Judith alkoi taas huumailla taiteesta, ja minä olin, että onpas tämä kiinnostava kirja. Maestrassa oli todella paljon piirteitä, joista en pidä yhtään, mutta sitten taas paljon asioita, jotka ovat minusta ihan mahtavia.

Ehkä eniten kuitenkin pidin Judithista. Hän on semmoinen verta pakkiin -tyttö. Ei jää odottelemaan, tekee juuri niin kuin tykkää, ei sekoita turhia tunteita yhtään mihinkään, varsinkaan seksiin, hän välittää vain ja ainoastaan taiteesta ja ehkä vähän myös rahasta. Vaikka elämässä en haluaisi Judithia lähelleni, hän oli oikein raikas hahmo kirjallisuudessa. Maestran sekstailujenkin puolesta on sanottava se, että olen ihan tietoisesti boikotoinut seksikirjoja, joissa naista alistetaan, mutta tässä Judith tietää mitä tahtoo. Hauskaa oli myös se, kun häneltä jossain vaiheessa kirjaa kysyttiin, miksi hän käy oudoilla seksiklubeilla, ja odotus oli, että kyseessä on joku lapsuuden trauma, mutta itse asiassa Judith vain tykkää naida. Ja mikäpäs siinä.

Yllätyksenä tuli myös, että kyseessä on ilmeisesti trilogian aloitus. Pidän ihan mahdollisena, että luen Judithin myöhemmätkin seikkailut. Tai sitten en. Saa nähdä.

2 kommenttia:

  1. Luin tämän jossain vaiheessa viime syksynä BookaBeatista. Kirja oli ehdottomasti viihdyttävä, mutta olihan tuo melkoinen sekasoppa.

    VastaaPoista