sunnuntai 1. tammikuuta 2017

Mustat valkeat valheet

Liane Moriarty: Mustat valkeat valheet
(Big Little Lies)
Suom. Helene Bützow
WSOY 2015


Luin pari vuotta sitten Liane Moriartyn Hyvän aviomiehen, ja se on jäänyt mieleen aivan myönteisenä lukukokemuksena. Tosin, nyt kun luin bloggaukseni aiheesta, ei ole enää pienintäkään muistikuvaa, mikä oli aviomiehen salaisuus tai mitä muuta kirjassa mahdollisesti tapahtui. Pitäisi etsiä joku spoilausbloggaus, tai sitten voin odotella pari vuotta ja lukea kirja ihan uutena.

Näihin jykeviin muistikuviini nojaten sanoisin, että tämä Mustat valkeat valheet on monin tavoin samanhenkinen kuin Hyvä aviomies. Molemmissa on vähän murhamysteeriä, mutta enemmän naisten välisiä suhteita.

Kirjan alussa käy ilmi, että Pirriween alakoulun vanhempien visailuillassa on tapahtunut väkivaltaisia. Loppukirja sitten selvitellään, mitä oikein tapahtui ja mikä siihen johti.

Kirja ei mielestäni ole niin viihteellinen kuin Hyvä aviomies, jonka näköjään olen luokitellut ihan itse chick litiin. Tämä oli enemmän peruskaunoa, minusta. Kirjassa käsitellään vakavia teemoja, kuten koulukiusaamista, uusperheitä ja perheväkivaltaa, jopa niin vaikuttavasti, että kirjan lukeminen meinasi jäädä alkumetreillä kesken, kun tuli niin paska olo lasten kohtelusta koulussa.

Tästä ei nyt ehkä käy ilmi, että pidin tästä kirjasta ihan älyttömästi. Tämä oli juuri oikeanlainen kirja minulle tällä hetkellä. Riittävän hauska ja semiviihteellinen, mutta samalla monin tavoin hyvin koskettava ja vakava. Pidin kirjan pääosanaisista kovasti, etenkin Madelinesta, jonka temperamentti tuntui kovin omalta. Itsellänikin on välillä samantyyppisiä hankaluuksia luonteeni kanssa.

Tästä vuoden ensimmäisestä bloggauksesta on nyt tulossa selvästi ihan epäselvä ja laimea. Sanotaan nyt selkeästi vielä tähän loppuun: TÄMÄ OLI ERITTÄIN HYVÄ KIRJA, vaikken sitä jotenkin tässä nyt osaa ilmentää vivahteikkaasti. Sori siitä, mutta olen nukkunut liian vähän ja syönyt liian paljon.

Mutta toisaalta, tämmöisestä bloggauksesta on hyvä aloittaa uusi blogivuosi. Voin vain parantaa! Kohti uusia vastoinkäymisiä!

3 kommenttia:

  1. Pidin tästä tosi paljon ja hyllyssä odottaa Hyvä aviomies. Niin ja puhumattakaan siitä keväällä ilmestyvästä kirjasta:)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Odotan kyllä uutuutta kovasti, kuulostaa samanhenkiseltä kuin tämä. Onkohan se kolmas jo suomennettu mistään kotoisin? Nainen joka unohti on se nimeltään.

      Poista
    2. Sekin oli ihan hyvä, mutta Mustat valkeat valheet on lempparini.

      Poista