maanantai 30. tammikuuta 2017

Hamelnin pillipiipari

Russell Brand: Hamelnin pillipiipari
(The Pied Piper of Hamelin - Trickster Tales #1)
Suom. Tuomas Nevanlinna
Kuvitus: Chris Riddell
Jalava, 2016


Lainasin Hamelnin pillipiiparin kirjastosta ihan vain, koska tämän version on kirjoittanut Russell Brand. Minusta Russell Brand on ihana, olen vähän heikkona hauskoihin ja älykkäisiin ihmisiin. Jotka ovat komeita. Mutta ennen kaikkea hauskoja ja älykkäitä.

Olin itse asiassa ajatellut lukea kirjan yksikseni, mutta Pallas Kanelikakku huomasi sen ja vaati lukemaan hänelle. Ja lastenkirjaosastoltahan tämä löytyi, joten mikäpä siinä.

Siinähän kävi niin, että minä en ole pitkään aikaan nauranut millekään kirjalle näin paljon, ja Kanelikakku nauroi myös, mutta enemmänkin minulle, ja kyseli välillä vaivihkaa, että mille me nauretaan. Esimerkiksi olin kuolla sivuhahmo seksisti-Reiskan kanssa, jonka kaikkien toimien päämotiivi on edistää tyttöjen ja poikien epätasa-arvoa. Hänen moponsa takana liehuu lippu "Pysytelkää takanani, naikkoset, sinnehän kuuluttekin!"

Tai kauhea anarkoegalitaarinen rottakollektiivi, jonka johtaja elää polygamisessa suhteessa kahden vaimonsa Jannan ja Paulin kanssa, joista toinen on mies, ja itse asiassa Janna ja Pauli ovat sisaruksia, mutta siitä rotat eivät puhuneet koskaan.

Minusta on hauskaa, että lastenkirjassa on aikuisten sanoja. Kaikista ei varmaan ole, mutta minusta on. Kotonakin puhumme lapselle kuin ihmiselle, eikä se häntä tunnu ainakaan haittaavan. Tosin, harvemmin tähän saakka olemme keskustelleet seksismistä tai polygamiasta, mutta aika nopeasti ne nytkin sivuutettiin.

Sen sijaan kirjan loputtua juttelimme tovin siitä, olivatko kaupungin kauheat asukkaat kamalampia kuin lapset vienyt pillipiipari. Asiaan ei tullut varsinaista selvyyttä, molemmat olivat meistä molemmista aika kauheita. Tosin, Kanelikakku tuntui inhoavan pillipiiparia huomattavasti enemmän kuin minä.

Kirjan kuvituskin on todella hieno ja yksityiskohtainen. Välillä aika hurja ja raaka, ei voi suositella herkimmille, anarkoegalitaariset rottakollektiivit ovat ymmärrettävästi melko brutaaleja, mutta meistä Pallas Kanelikakun kanssa tämä oli oikein hyvä kirja. Hän on paatunut viisivuotias ja minä herkkis varhaiskeski-ikäinen.

Toivottavasti Russell Brand kirjoittaa lisääkin lastenkirjoja. On paljon satuja, jotka voi laittaa uusiksi!

2 kommenttia:

  1. Tämä on niin mahtava kirja ja mahtuu hyvin tähän maailmaan, jossa näin roisin hauskoja kirjoja ei liikaa ole. Antaa tulla vaan lisää!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Juuri näin! Lisää Russell Brandin kirjoja maailmaan!

      Poista