sunnuntai 18. joulukuuta 2016

Kaunotar ja hirviö

Gary Trousdale, Kirk Wise, 1991

Kuva

Katsoimme tänään koko perhe yhdessä elokuvan Kaunotar ja hirviö. Katsoimme sen siksi, että minä olin lukenut sen olevan erittäin hyvä Disney-elokuva ja järkytyksekseni tajunnut, etten ole nähnyt sitä. Katsoimme sen myös siksi, että Pallas Kanelikakku oli kipeänä.


Minun mielipiteeni:

Pidin erityisesti Bellen kirjanörttiydestä ja asenteesta. Tykkäsin myös hirviön taistelusta äkkäilevää luonnettaan vastaan, se oli tosi hauskaa. Oli kivaa puhua elokuvan jälkeen sisäisestä kauneudesta ja muista elokuvan opetuksista, kuten siitä, että tytöille kannattaa lahjoittaa kirjasto. Pallas Kanelikakku vähän epäili, ettei ehkä kaikille tytöille, mutta minusta kannattaa pysyä erossa sellaisista tytöistä, jotka eivät halua kaikkein mieluiten lahjaksi kirjastoa. Kaikkineen varsin kelpo lastenelokuva.


Pallas Kanelikakun mielipide:

Olihan se ihan hyvä elokuva, mutta vähän hurja. Se oli liian hurjaa, kun se isä meni hirviön linnaan. Ja se paha mies oli tosi inhottava.


Roscoen mielipide:

Aivan sietämätöntä katsoa tuommoista sotkemista! Heittivät kaljaa pitkin lattiaa aivan järkyttäviä määriä, ja skumppaa, kuka ne siivoaa? Kuka? Pitäisi olla elokuva ihmisistä, jotka siivoavat musikaalin jäljet. Ne tulis paikalle ja katsois loiskuvaa kaljamerta, ja olis, että voi saatana näitä musikaaleja, kyllä on taas laulettu, huh huh.

Ja lisäksi oli ihan kauhea se kohta, kun hirviö yhtäkkiä muuttui Fabioksi. Paita repeytyi ja hiukset hulmusivat. Ihan kauheaa.

Muuten oli hyvä elokuva. Belle oli hieno hahmo.

6 kommenttia:

  1. Hihii, erinomainen arvioraati! Meillä oli kotona kaksi Disneyn elokuvaa ihan virallisina VHS-julkaisuina, tämä oli niistä toinen (toinen oli Aladdin, muut oli jotenkin itse nauhoitettuja). Katsomiskerroista johtuen olen siis pahasti puolueellinen, mutta oma mielipiteeni on, että Kaunotar ja Hirviö on mainio. Hyvät musiikkinumerot ja hauskoja hahmoja, kunnolla jännittävä olematta traumaattinen.

    Mutta meistäkin oli kauheaa, minkälainen kiiltokuvapoika hirviöstä kuoriutuu lopussa ja yökimme kilpaa. Koska olihan se hirviö nyt paljon coolimpi tyyppi.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Bellekin näyttää leffan lopulta siltä, että olisi mieluummin pitänyt hirviön, mutta onneksi kauhealla Fabiolla on sentään ihanan hirviön silmät.

      Poista
  2. Ihana arvio :D Minulle on tämä on parhaita - ellei jopa se paras - Disneyn leffa ihan jo nostalgisista syistä. Kirjasto lahjana kuulostaa oikein mukavalta, en pistäisi pahakseni:)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Vähän harmittaa, ettei tätä ollut kun minä olin lapsi. Olin varmaan kasvanut yli Disney-leffoista kun tämä tuli. Mulle tosi tärkeä oli Pieni merenneito, joka on kaksi vuotta vanhempi kuin tämä, ilmeisesti juuri kriittiset kaksi vuotta minun kannaltani.

      Poista
  3. Olen Roscoen kanssa aivan samaa mieltä Hirviö-Fabiosta! Kävin aikoinaan katsomassa tämän Nivalan elokuvateatterissa (silloin siellä vielä sellainen oli, vaatimaton tosin) kaikkien siskojen kanssa ja tälle muuttumiskohtaukselle naurettiin isosiskon kanssa kilpaa. Eikä edes se pelkkä Fabious, vaan ne valonsäteet varpaissa! Aaah!

    Mutta noin muuten on kyllä hyvä elokuva. Kirjasto saisi kyllä olla isommassakin roolissa.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. En huomannut valonsäteitä varpaissa! Pitää katsoa uudelleen!

      Poista