maanantai 30. toukokuuta 2016

The Diary of a Teenage Girl

Marielle Heller, 2015

Kuva

Elokuva kertoo viisitoistavuotiaasta Minniestä, joka panee äitinsä poikaystävää.

Se on aika ällöä se. Jotenkin en tajunnut lähtiessä, että tämä on tämmöinen äklö elokuva. Tai ehkä se ei kaikille ole ällöttävä aihe, mutta itse en ole oikein koskaan tajunnut vanhempien miesten kanssa muhinointia, enkä myöskään lasten kanssa muhinointia, joka on ihan syystä vakava rikos.

Mutta vaikka elokuvan aihe on ällö, se onnistuu mielestäni kuvaamaan nuoren tytön kasvua aika hyvin. Tuommoistahan se taisi olla, sillä erotuksella, että kaikki eivät muhinoi kolmikymppisten ukkojen kanssa, eivät edes viiksekkään Alexander Skarsgårdin. Lisäksi, pääosan esittäjä Bel Powley on aivan todella ihana.

"On se kyllä vaikeampaa olla tyttö kuin poika", mutisi Roscoe tätä katsoessa, eikä käsittääkseni erityisemmin arvostanut elokuvaa, mutta luulenkin, että tämä oli niitä elokuvia, jotka avautuvat parhaiten vain niille ihmiskunnan jäsenille, jotka ovat itsekin olleet nuoria tyttöjä. Minulle elokuvan sanoma oli, että vaikka sitä mitä tulee pöljyiltyä nuorna, sen ei tarvitse antaa määrittää itseään. Ihminen voi kokeilla ja olla tyhmä, tehdä virheitä, mutta kasvaa silti ihan hyväksi aikuiseksi. Sellaista se nuoruus on, siitä pitää vain yrittää rimpuilla ehjänä läpi.

Sekin hyvä puoli tässä elokuvassa kyllä oli, että jatkossa kun näen viikinkivampyyri Eric Northmanin, ajattelen viiksekästä lastenmuhinoijaa ja puistattelen. Tai no, ei se ole hyvä puoli.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti