perjantai 20. toukokuuta 2016

Täällä taas

Timur Vermes: Täällä taas
(Er ist wieder da)
Suom. Tähti Schmidt
Tammi, 2016


Adolf Hitler herää 70 vuotta kuolemansa jälkeen kentältä Berliinissä ja huomaa, että maailma on muuttunut.

Tässäpä mielenkiintoinen lähtökohta, ajattelin. Niin onkin. Mutta toteutus oli jotenkin kovin tylsä. Kirjan minähenkilö, Hitler, paasaa hitleriyksiään sivu toisensa jälkeen, eikä se ainakaan minua kauhean kauan jaksanut kiinnostaa. Olen aina ollut hyvin kiinnostunut natseista ilmiönä, siis sillä tavalla, että miten sellainen voi olla mahdollista. Viime aikoina asia on taas tuntunut liian ajankohtaiselta, enkä oikeastaan kaipaa reaalimaailman uutisointia enempää natsismia elämääni, joten olisi voinut jättää tämänkin lukematta siinä mielessä kyllä, enkä olisi jäänyt paljosta paitsi.

Vermes kirjoittaa oikein hyvän Hitlerin ja kirjassa on paljon yksityiskohtia, hän on selvästi ottanut selvää asioista. Eniten minua ärsytti Hitlerin tyhmyys, että hän koko ajan vain posotti menemään kuin olisi edelleen valtakunnankansleri, mikä tuntui jokseenkin epäuskottavalta. Ehkä tuo on piirre, joka pitäisi vain hyväksyä, koska onhan kyseessä höpsötelmä ja satiiri, mutta en nyt vain ihmisenä pysty sitä nielemään. Toisaalta, eihän olisi hauskaa, jos Hitler ei olisi altavastaaja ja vähän sympaattinen höhlä. Hitler puhua posottaa omaa juttuaan ja räyhää kaikki suohon, ja ihmiset luulevat, että kyseessä on nerokas imitaatio, jonka tarkoitus on kritisoida natseja.

Mitähän tästä nyt sanoisi? Ennemmin tämän luki kuin turpaansa otti, mutta enemmänkin aiheesta olisi saanut irti. Ehkä olisi pitänyt olla saksalainen tajutakseen kunnolla, mikä heidän suhteensa Hitleriin on, mutta olisin kaivannut jotain terävämpää, jotain hullumpaa, jotain jotain jotain, jotain muuta.

Niin, ja se itsestäänselvyys piti vielä sanomani, että kirjan kansi on älyttömän hieno.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti