lauantai 28. toukokuuta 2016

Avokämmen

Miranda July: Avokämmen
(The First Bad Man)
Suom. Hilkka Pekkanen
Siltala 2016


Globus hystericus eli globus pharyngis on palan tunne kurkussa. Tuntuu, kuin kurkussa olisi möykky, mutta oikeasti siellä ei ole mitään. Avokämmenen päähenkilö Cheryl Glickman kärsii globuksesta, mutta minäkin olen kärsinyt siitä. Toisin kuin Cherylillä, joka joutuu turvautumaan erikoisiin hoitomuotoihin, minun globukseni hellitti sillä, että tajusin kuvittelevani sen.

Tätä kirjaa odotin eniten tänä keväänä ilmestyvistä. Laitoin sen varaukseen kirjastosta jo hyvissä ajoin ennen ilmestymistä, odotin kärsimättömänä ja kiemurtelin penkissäni kun huomasin, että monet kirjabloggaajat olivat saaneet sen jo ajat sitten. Sietämätöntä! Joskus kun on oikein isot odotukset taideteokselle, on ihan kauheaa, että joku muu saa lukea tai nähdä sen ennen minua. Sitten, kun olen itse saanut teoksen käsiini, rauhoitun, eikä asialla ole enää niin kiire. Asia on hallinnassa, omassa vallassani.

Tajusin vasta eilen, että Julyn kirjasta on kohistu isosti Amerikassa ennen sen ilmestymistä, Lena Dunham oli sitä hehkuttanut ja vaikka mitä. Minä odotin kirjaa, koska olin nähnyt Julyn käsikirjoittaman ja ohjaaman elokuvan Minä, sinä ja kaikki muut, josta tykkäsin kovasti. Ajattelin, että Julyn romaanin on pakko olla ihan mahtava, hänellä on selvästi oikeanlainen käsitys maailmasta.

Enkä pettynyt.

Nelikymppinen Cheryl asuu yksin ja työskentelee naisten itsepuolustusvideoita tekevässä firmassa. Tosin häntä ei juurikaan haluta työpaikalle, vaan kehotetaan pysymään enimmäkseen kotona. Kirjan tarina on hämmentävä mylläkkä koditonta puutarhuria, työtoveria, joka haluaa paneskella alaikäistä, omituisia terapeutteja, Cherylin asunnon valtaavaa sikamaista haisevajalkaista tyttöä, puutarhakotiloita, lapsia, joiden kaikkien nimi on salaisesti Kubelko Bondy.

Kirjan seksijutut olivat välillä minulle vähän liikaa, en kaipaa kirjallisuuteeni kovin paljon seksiä, varsinkaan tämmöistä enimmäkseen aika äklöä. Lisäksi kirjassa oli pikkuvauva hengenhädässä, mikä on aina minulle hankala juttu, mutta siitäkin selvittiin. Näistä huolimatta kirja jäi roimasti plussan puolelle, tykkäsin todella paljon.

July kirjoittaa taiturimaisesti, Cheryl on ihanan naiivi, reipas, omituinen ja sekaisin, mielikuvitusta ei tosiaan säästellä. Maailmassa ei ole koskaan liikaa hullumaista kirjallisuutta keski-ikäisistä naissankareista! Kirjoita lisää, Miranda July, jooko, voitko, äkkiä!

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti