tiistai 12. huhtikuuta 2016

Putkiremonttivalitusta osa 1

Tämä blogi on nyt hieman vaitelias, koska olen kiireinen ja väsynyt. Seuraavaksi syitä ja selittelyitä.

Laadukas kuvituskuva.

1. Putkiremontti

No se alkaa kyllä vasta toukokuussa, mutta mitä ilmeisimmin se minua työllistävä vaihe on tämä kun pitää valita kaikki mitä remontteerataan. Ihan kauheeta, sanoisi lapseni. Ongelmia on aiheuttanut eniten se, etten ymmärrä remontoinnista tai sen mahdollisuuksista mitään. Törmäämme joka suunnassa seiniin, koska toiveemme ovat jotenkin ihmeellisiä, vaikka omasta mielestämme haluamme vain ihan tavallisia asioita.

En esimerkiksi ymmärrä, miksi keittiön laminaattitasoa ei ole normaalia toivoa kirjavissa väreissä. Miksi rautakaupoissa on vain vaaleita, beigejä ja hailakan sinisiä kaakeleita? Miksi kaikki on niin väritöntä ja ankeaa?

Tai että miksi vain yksi suihkuseinäfirma tekee sellaista mallia, jossa on yksi kiinteä seinä ja toinen taittuva. Mikä tarve symmetrisiin oviin ihmisillä on? Eikö kenelläkään muulla ole pikkuruista kylppäriä?

2. Työpaikan remontti

Tämähän ei varsinaisesti minua työllistä, sen kun teen perustyötäni remontin keskellä, mutta on se vain uuvuttavaa, kun ympärillä seiniä kaatuu ja rakentuu ja kaikki on muutoksessa. Tykkään kyllä uusista jutuista ja muutoksesta, mutta välillä vain tuntuu, että kun yhtä aikaa säätää yhtä remonttia kotona ja katsoo toista töissä, niin voisi olla joku paikka, missä saa olla rauhassa ja tuijottaa seinää, joka pysyy paikallaan, eikä minun tarvitse huolehtia sen väristä.

3. Seuraelämä

Tykkään kauheasti siitä, että kevään myötä kaikki ihmiset mönkivät loukoistaan ja joka puolella on taas menoa ja meininkiä, ulkona ihmisiä, paljon tapahtumia, mutta samalla tuntuu, ettei ole oikein mistä ammentaa tähän kaikkeen.

Mutta ei se auta kuin yrittää.

Huomenna toivottavasti lyödään enimmälti putkiremontin suunnitelmat lukkoon, jonka jälkeen voin keskittyä stressaamaan muuttoa ja muuta siihen liittyvää. Toivon kuitenkin, että jostain putkahtaisi myös aikaa blogata ja halua sanoa jotain muutakin kuin kaikkea ihan tylsää. En minä haluaisi olla tylsä bloggaaja, nimittäin. 

Haluaisin olla ihastuttava, ennalta-arvaamaton ja ihmeellinen bloggaaja!

PS: Nimesin tämän bloggauksen ennakoiden tulevaa. Uskon, että tästä tulee vielä upea bloggaussarja!

2 kommenttia:

  1. Tsemppiä! Remontti on ajatuksena ihan kiva, siis se visio että kaikesta tulee ihan mahtavaa, just sellaista kuin haluaisin, mutta sitten se todellisuus... Että pitäisi tietää mitä haluaa ja suunnitella fiksusti ja sitten vielä just toi, että sitä ihan tavallista toivetta ei kuitenkaan löydy, ainakaan jos ei tilaa jostain maasta x ja käytä koko hommaan valtavasti aikaa.

    Toivottavasti löydätte epäankeutta!

    P.S. Odotan sarjan seuraavia osia.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Minäkin toivon löytäväni epäankeutta. On jotenkin vaikea tietää, missä kulkee sekopäisen sirkuksen ja hienostuneen värikkyyden raja. Luulen, että jään vielä kuitenkin aika miedosti värikkääksi, kun jotenkin pelottaa, että menee yli. Ja kun ei niitä värikkäitä vaihtoehtoja varsinaisesti tuputeta.

      Ja kiva että joku odottaa!

      Poista