perjantai 11. maaliskuuta 2016

Wet Hot American Summer

  

Hortoilimme Roscoen kanssa Netflixissä etsien jotain kivaa. Pisti silmään hassu kuva ja laitoimme ihan mistään mitään tietämättöminä pyörimään Netflixin oman sarjan Wet Hot American Summer - First Day of Camp. Ensimmäisen jakson hihkuimme vuoron perään ihmetyksestä. Tämä oli todellä häkellyttävä kokemus ilman mitään pohjatietoa.

Sarja perustuu 2001 valmistuneeseen elokuvaan, johon palaan myöhemmin. Sarja kertoo amerikkalaisen kesäleirin ensimmäisestä päivästä vuonna 1981. Sarjaan on koottu sama näyttelijäkaarti kuin elokuvaan, he näyttelevät edelleen 16-vuotiaita, vaikka ovat nyt jo hyvinkin yli nelikymppisiä. Tässä välissä monet heistä ovat kiivetä urallaan aika lailla, oli hämmentävää nähdä esimerkiksi Bradley Cooper (eli se leuaton äijä, kuten Roscoe häneen viittaa) höpsössä tv-sarjassa. Lisäksi sarjaan on kahmittu nimekästä väkeä John Hammista Jason Schwartzmaniin.

Ymmärrän kyllä, miksi nimekäs näyttelijäkaarti tähän lähti. Sarjasta välittyy, että se on tehty siksi, että sen tekeminen on hauskaa myös tekijöille, jos kohta katsojallekin. Ei tämmöinen huumori varmaan kaikkien juttu ole, mutta minunpa on. Pitkästä aikaa kunnollinen naurusarja!


Sarja loppui mielestäni liian nopeasti, joten pakotin Roscoen eilen viimeisen jakson jälkeen katsomaan myös elokuvan heti putkeen. Palataan siis siihen. Elokuva ilmestyi siis viisitoista vuotta ennen sarjaa ja kertoo saman leirin viimeisestä päivästä. Siinäkin teinejä näyttelevät ihmiset ovat ylivanhoja rooleihinsa, mutta kuitenkin sillä tavalla vanhoja, kuin olemme ameriikkalaisessa tv-viihteessä tottuneet. Elokuva on muutenkin normaalimpi kuin sarja, huumori on hullumaista, mutta ei niin överiä kuin sarjassa. Hieno kokemus kuitenkin tämäkin!

Tämä on muuten hyvä esimerkki siitä, että vaikka elokuva on saanut Rotten Tomatoesissa huonot 32%, se on silti ihan mahtava. Minun on usein vaikea neuvotella Roscoe katsomaan mitään, mikä ei ole saanut 90%, koska on vaara, että tuhlaamme aikaa kuraan, mutta joskus on niin, että parhaita elokuvia ei vain ymmärretä. Juuri tämmöisiä tapauksia tarkoitan, sinä Roscoe siellä, joka kuitenkin tämän luet. Tämä oli paljon parempi kuin 32% antaa ymmärtää.

Luulen, että sarja oli mahtava isolta osin siksi, etten tiennyt koko hommasta mitään. Tosin en tiedä, miten elokuva on mennyt minulta kokonaan ohi, se kun kuuluu nauttivan jonkinmoista kulttisuosiota. Ja ihan syystä. Varsinkin sarjan peruukkipäiset supertähdet esittämässä teinejä oli ihan älytön ja paras idea. Lisäksi oli ihan hauskaa nähdä leirin ensimmäinen päivä ennen viimeistä, jolloin nyt tiesimme, kuka on kokille puhuva säilykepurkki ja miten Andy ja Katie olivat päätyneet yhteen.

Liian usein nykyään tiedän liikaa kaikesta mitä luen tai katson, joskus tämmöinen asioihin pää edellä sukeltaminen on ihan mahtavaa. Tosin, jos aikaa on rajatusti, pää edellä -tekniikka on varmasti enimmäkseen sukeltamista paskaan, mutta juuri nyt, kun vastikäinen kokemus oli ihan mahtava, ajattelin hyödyntää tekniikkaa jatkossa useammin.

2 kommenttia:

  1. Joko olet katsonut Loven?

    Mulla on ongelma, kun alkaa harmiton viihde loppua ja hymy hyytyä. Saikkukin tuntuu kestävän. Äh.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. No en ole! Mutta nyt kun sanoit niin kyllä aion!

      Poista