lauantai 14. marraskuuta 2015

Gravity

Alfonso Cuarón, 2013

Kuva

Nyt viimein sain katsottua Gravityn, jota luulin jo hyvän matkaa katsoneeni, kunnes ilmeni, että kyseessä olikin Interstellar.

Ei näissä elokuvissa kovin paljon yhtymäkohtia lopulta ollut, mitä nyt se avaruus. Haluan nyt heti tässä avautua siitä, miten vihaan avaruutta. Samaistuinkin tässä elokuvassa kauheasti pääosanaiseen, Ryaniin, jota esitti Sandra Bullock, joka mutisi yksinään avaruudessa, että "I hate space". Ymmärsin häntä. Tosin meissä on se ero, että hän oli jostain syystä mennyt avaruuteen, minä en.

Mietin elokuvaa katsoessani miten kauheaa olisi, jos ihmiskunta elinaikanani evakuoidaan avaruuteen. Että voisinko tehdä perheelleni niin, että jäisin yksinäni tuhoutuneelle maapallolle. Varmaankaan kaikki eivät kuitenkaan pääsisi avaruuteen, joten ehkä kaikille olisi helpotus, jos minä jättäytyisin heti maahan. Koska onhan jo sadoissa elokuvissa todistettu, että avaruus on aivan hengenvaarallinen paikka eikä siellä voi ihminen elää.

Tässäkin elokuvassa se oli hilkulla. Ryan on ensimmäisellä avaruusreissullaan, kun koko hänen avaruusvekottimensa, en minä tiedä oliko se asema vai sukkula vai mikä, mutta kumminkin se, niin se tuhoutuu. Ryan jää kollegansa Mattin kanssa leijumaan avaruuteen, eikä näytä kovinkaan todennäköiseltä, että he selviäisivät.

Kamalan ahdistavaa. Elokuva on yhtä puhinaa ja huutoa tyhjyyteen. NASA ei vastaa puhumelimeen, kukaan ei kuule, paitsi tuntemattomankielinen Aningaaq.

Joten tuomitsen tämän elokuvan niin, että tämä ei ollut pätkääkään minulle suunnattu elokuva, enkä erityisemmin pitänyt siitä, mutta ymmärrän hyvin, että ihmiset, jotka eivät ala hyperventiloida pelkästä ajatuksesta avaruuteen joutumisesta, saattavat hyvinkin pitää tätä elokuvaa erinomaisena. Taidan lähitulevaisuudessa jättää avaruuselokuvat muille. Tai no, haluan nähdä Yksin Marsissa kyllä, mutta heti sen jälkeen.

4 kommenttia:

  1. En pitänyt tästä elokuvasta... Se oli liian erikoinen... Muistaakseni aika lyhyt... Ja tapahtumiltaan yksitoikkoinen ja surullinen...

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Minusta se oli aika perus avaruuspläjäys, lyhyt kyllä, ja surullinen.

      Poista
  2. Minä varoitin sinua mutta sinä et kuunnellut. Menit ja hieroit avaruutta naamaasi. Toivottavasti mietit asiaa, kun George Clooney katsoi tähtien joukkoon. Että olisiko kannattanut kuunnella toisen mielipidettä. Ei ollut turha mielipide se, ja ilmaiseksi jaoin. Kyllä nyt varmaan harmittaa.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kieltämättä, nyt kyllä harmittaa. Olit oikeassa. Olisi pitänyt kuunnella.

      Poista