torstai 5. helmikuuta 2015

Minä ♥ hammaslääkäri

Tulin juuri hammastarkastuksesta.


Luulen olevani näkemyksineni melko yksin, mutta minusta hammaslääkärissä on tosi kivaa. Tämä johtuu varmaan isolta osin siitä, että minulla on aika terveet hampaat ja törmään harvoin mihinkään kovin kivuliaaseen hammaslääkäriä visiteeratessani.

Mielikuvani hammaslääkäristä on enimmäkseen muodostunut etuhampaaseni liittyvistä käynneistä. Joskus lukioiässä etuhampaastani lohkesi iso pala ja sitä on korjailtu muutamaan otteeseen. Kertaakaan en muista, että olisi sattunut. Ennen etuhammasepisodiakaan en muistaakseni kauheasti pelännyt hammaslääkäriä, lähinnä puudutuspiikkiä, jota en ole koskaan antanut laittaa. (Tosin kerran yksi hammaslääkäri uhkasi laittaa sen väkisin ellen lakkaa huutamasta ja säikyttämästä odotushuoneen potilaita, ja silloin vaikenin. No hyvä on, se kerta ei ollut kovin mukava, mutta siitä on jo viisitoista vuotta ja paremmat muistot ovat ängenneet tilalle.)

Kivintä hammastarkastuksissa on se, että sieltä lähtiessä on älyttömän hyvä mieli. Kaksi viimeisintä hammastarkastustani ovat nimittäin menneet niin, että olen istunut tuoliin ja mukava ihminen on kehunut minua 20 minuuttia. Hampaani ovat mahtavat, ihanat, ehjät ja puhtaat. On ihanaa kuulla olevansa hyvä jossain. Siis hampaiden pesussa, tässä tapauksessa, mutta jotain se sekin on.

Nyt kelpaa jatkaa valitulla linjalla ja ottaa ehjien ja mahtavien hampaitteni kunniaksi runebergintorttu!

PS: Minulle on muuten nyt kaksi kertaa lyhyen ajan sisällä käynyt niin, että olen jäänyt yksikseni huoneeseen kun lääkäri on häippässyt. Se on jännää. Maata siinä hämärässä huoneessa tuijottamassa kattoon paperin peitossa ja miettiä että kuolenkohan pian tai sattuuko kohta. Ei tiedä onko mennyt kaksi vai kaksitoista minuuttia, voi vain maata paikallaan ja hengitellä ja tuumia omaa eksistenssiään. Ja sitten tulee lääkäri ja alkaa touhuta ja hetki on ohi.

2 kommenttia:

  1. Siina, oli pakko tulla lukemaan tekstisi kun otsikko oli tuollainen. :D Minun ei onneksi tarvitse usein käydä hammaslääkärissä (ei ole pahemmin ongelmia ollut enää hampaiden kanssa), mutta pelkään sitä silti. Pari kertaa on tehty tosi tosi kivulias hampaanpoisto, ja muistot ovat karmaisevat. Mutta! Et ole yksin tunteidesi kanssa. Ystäväni pitää suuresti hammaslääkäristä, se on hänen mielestään mukavaa vaihtelua arkeen. :D

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Luulen, että jos mullakin olisi taustalla jotain kamalia kokemuksia, en varmasti odottaisi innolla hammaslääkäriä. Tai joillekin voi tietysti olla muuten vaan hankala maata siinä avuttomana kun joku toinen rämplii suuta. Ymmärrän sen hyvin. Mutta uskon, että aika monien hammaslääkärikammo voi olla ihan perusteetonta, jotain opittua. Yritän kovasti lapselleni opettaa, että hammaslääkäri on ystävä, ja ainakin viime tarkastuksessa hänestä hammaslääkärissä oli tosi hauskaa :)

      Poista