sunnuntai 28. joulukuuta 2014

Elämäni autointoilijan lähiomaisena

Tulimme eilen kotiin joulureissusta ja jokseenkin romahdimme sohvalle koko porukka. Telkkarista tuli Top Gear, joka sopikin hyvin, sillä Pallas Kanelipulla pitää kauheasti autoista.

Tämä on ollut vähän ristiriitaista, sillä muu perhe suhtautuu autoihin varsin kielteisesti. Meillä ei ole autoa eikä meille tule autoa. Lapsen vilpittömän autointoilun myötä autot ovat kuitenkin muiluttuneet kaikkialle elämäämme. Esimerkiksi juuri tämä Top Gear.

Sehän on brittiläinen ohjelma, joka edustaa kaikin puolin täysin kestämätöntä maailmankuvaa. Esimerkiksi eilen yksi juontajista, se pikkuinen rotannäköinen jäbä, testasi sellaista valtaisaa autojärkälettä, jossa oli kuusi rengasta, valtava vääntö ja se painoikin miljardi tonnia. Juontajan piti tietenkin testata sitä Dubaissa, koska hänen oli päästävä ajelemaan sillä hiekkadyyneillä ja auton vedenkestävyyttä piti testata ajamalla sillä vesipuiston liukumäkeä. Tässä on KAIKKI väärin. KAIKKI!!! Mutta silti se oli niin HYVÄ!!! Ihan älytöntä! Harmillisesti Top Gear on yksi parhaimmista tv-ohjelmista. Miksi, oi miksi, ne juontajat eivät voi tehdä yhdessä ohjelmaa vaikka lihatuotannon ongelmista. Tai edes kukkasista tai perhosista. Kun selvästi minulle on ihan sama, mitä ne tyypit puuhaavat, se on vain niin hauskaa katsottavaa.

Ja sitten on se häpeäpilkku, kun ennen lapsen syntymää kailotin kaikkialla, että meillehän ei tule mitään yrjö-Cars-tuotteita, eikä todellakaan katsota mitään Cars-elokuvia, Myyrää vain katsotaan ja mahdollisesti joskus jotain muita hyviä ja laadukkaita neuvostoliittolaisia mykkäohjelmia 70-luvulta, jos nyt on ylipäätään pakko mitään telkkaria katsoa. Niin vissiin. Ihan omatoimisesti ostin lähi-K-kaupan tarjouksesta Autot ykkösen ja kakkosen ja ehdotin Pallas Kanelipullalle, että katsottaisko.


Sen jälkeen on katsottu ykköstä noin tuhat kertaa. Kakkosta katsoimme kerran puoleen väliin, mutta silloin se juoni oli vielä sekä minulle että Kanelipullalle liian haastava ja dvd:kin alkoi jäkittää, joten tuomitsimme levyn rikkinäiseksi ja annoimme olla. Tänään päätin kokeilla puhdistaa sitä ja yritimme uudestaan. Enää juoni ei ollut Kanelipullan mielestä liian vaikea ja minäkin olin ehtinyt briiffata itseni sen käänteisiin perehtymällä useisiin kirjoihin aiheesta, mutta aika hurja se oli. Pari kertaa jouduin vastaamaan kysymykseen: "Kuoliko se nyt?", että "Eeei varmaan, kyllä joku sen korjaa", mikä on toki aika kätevää, kun autonhan saattaa voida kursia kasaan vaikka se olisi pahemminkin särki.

Ja vähän ihmettelin myös uuden suosikkini Finn McMissilen ääninäyttelijää, sillä tavalla myönteisesti ihmettelin. Puolivälissä elokuvaa äimistelin oikein ääneen, että todella erikoinen valinta tuollainen brittiaksentilla puhuva näyttelijä, sehän kuulostaa ihan joltain Neil Hardwickilta. Se johtui enimmäkseen siitä, että näyttelijä oli Neil Hardwick.

En minä tiedä mikä idea tässä kirjoituksessa oli. Varmaankin halusin vain kertoa, että. No. Varmaankin halusin vain kertoa, että olen katsonut Top Gearia ja Autot kakkosen. Koska olen.

11 kommenttia:

  1. Mutta että muita hyviä ja laadukkaita neuvostoliittolaisia mykkäohjelmia 70-luvulta :'D

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Juu-u. Kuten se Mat ja Pat, vai mikä se on, missä ne kaksi ukkelia tötöilevät. Hullun hyvä.

      Poista
  2. Olet perillä.

    Meillä asuu Dysti sekä sen vähemmän persoonallinen muoto Dasti Kraphopah (vaihtelee fiiliksen mukaan). Tyttäreni joutuu usein tyytymään Dastin äidin rooliin, ellei sitten sano Dastille, etten tosiaankaan nyt jaksa, jätä mut rauhaan. Kehottaisin siis jossain vaiheessa siirtymään Lentsikat ykköseen. Dusty on, observoin, samastuttavampi hahmo kuin esim. Salama McQueen.

    Yhdelle asialle omistautuminen on aika kiehtovaa. Omien periaatteidensa myyminen voi joiltain osin olla myös vapauttavaa, ainakin kun näkee, ettei maailma kaatunutkaan siihen, että lapsen silmät saastuvat tarinaltaan toisinaan köykäisillä Disney-piirretyillä. Dastin kaartaessa ilmaan ei myöskään pala kaasua, vaikka tokihan jotain kaasua saattaa toiminnan tiimellyksessä törähtää.

    Eli peukku tälle!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. On juu kiehtovaa. Aluksi oli hankalaa antaa toisen mennä intohimonsa perässä, mutta kyllä tähän alkaa itsekin vähän intoutua. Nythän tuolla taustalla pauhaa Autot2 kolmatta kertaa kolmen vuorokauden sisällä.

      Kokeiltiin tässä taannoin ekaa Lentsikat-leffaa, mutta siinä oli kuulemma liian vähän autoja :( Aattelin vielä yrittää markkinoida kakkosta tässä jossain vaiheessa, olis mukava saada vähän variaatiota.

      Poista
  3. Ai hitto mua naurattaa nyt :D Enimmäkseen noi neuvostoliittolaiset hyvät ja laadukkaat :D Mutta sekin, että tykkäät Top Gearista, kuten minäkin, koska se on vaan ihan mahtava, ja oikeasti, jos olisi mahdollisuus ajaa autolla vesiliukumäestä, takuulla ripustaisin pyhät periaatteeni siihen naulaan, jossa vielä äsken oli uikkari.

    Periaatteidensa myymisestä olen samaa mieltä kuin Ehtoisa. Jopa siinä määrin, että aion heti huomenissa hakea Anttilasta Disneyn Prinsessa-leffaboksin.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Mäkin vähän näpelöin sitä Prinsessa-boksia eilen. Pitäisköhän itsekin kipaista se. Olishan se kuitenkin hyvä olla vähän vaihtelua.

      Poista
    2. Osa prinsessoista on aika tiukkoja muikkeja!

      Nimimerkki Tytär ja äiti käyneet jo prinsessavaiheen

      Poista
    3. Havaittuani nimimerkkini genderrajoittuneisuuden lisättäköön, että meillä asuu Dysti/Dasti-hahmon lisäksi miespuolinen Kaunotar.

      Poista
    4. Oon ihan pro prinsessa, niin kauan kuin se on aktiivinen toimija, kuten nykyrimprempsat vissiin on. Uskaltaiskohan sen, olikohan se nyt Frozen vai Brave, joka on Netflixissä, näyttää kolmivuotiaalle, vaikka se on K7?

      Poista
    5. Ei Bravea elikäs Urheaa, se on munkin mielestä pelottava! Frozenia en oo kattonu ite, se on nähty meillä "tyttöjen illassa" (wtf)

      Poista
  4. Meillä lähti joskus pari vuotta sitten käsistä Mikko Mallikkaiden ja Prepula- sekä Myyrä-piirretyjen sijaan nimenomaan Cars, jota edelsi voimakas Puuha-Pete-kausi. Sittemmin fanitettavien seuraan on liittynyt Lentsikat "Dasti Krophoppah" muassaan. Ainoat omat suosikit, mitkä lapseen on uponneet ovat animea: Totoro, Kissojen valtakunta, jne. plus muutamat Disney-hötöt Ice Age ja Madagaskar mukaan lukien. Arkistossa on onneksi veivattu Dumboa ja Kaunotarta ja Kulkuria Disney-kimarassa taajaan, joten niistä lapsi on päässyt nauttimaan ihan kankaalta. Usein tuntuu tosiaan olevan niin, että ne omasta mielestä hyvät ja laadukkaat ei kosketakaan lasta. Hmph.

    Sanna

    VastaaPoista