tiistai 2. syyskuuta 2014

Sattumuksia Itä-Helsingissä

Elämä se on jännää. Kauheasti on kaikkea ihmeellistä.

- Istun Stoalla "kirjoittamassa" "romaania", mutta oikeasti salakuuntelen ravintolassa pidettävää veteraanien tilaisuutta, jossa pidetään puheenvuoroja mikrofoniin ja soitetaan nostalgisia 40-luvun viisuja.


- Olimme lauantaina koko perhe koko päivän paikallisessa monen polven tapahtumassa, Moporokissa. Se oli ihastuttava tapahtuma. Oli pomppulinnaa, hevoskärryajelua ja hattaraa pienimmille, viereisestä palvelukeskuksesta asukkaat osallistuivat esiintyjinä ja yleisönä, siinä välissä iällisesti sijaitsevat tohelsivat mukana myös. Oli ihania esiintyjiä, lapselle Orffit, äidille Paleface. Minä törötin pöydän ääressä, jossa paikalliset kirjailijat esittelivät ja myivät tuotoksiaan. Se oli erityisen kivaa, koska tutustuin paikallisiin kirjailijoihin.

- Huokasin helpotuksesta, että oooh, ihanaa, ensi viikko on ihan tavallinen, kunnes Roscoe kakisteli, että oikeastaan taitaa nyt olla niin, että hänen olisi ikään kuin lähdettävä tiistaina kaukaiseen Englannin maahan suureen Lontoon kaupunkiin, josta hän palajaisi perjantaina. No eipä siinä mittään, hyvinhän me pärjätään nyt kun on päiväkoti ja kaikki. On vain jäänyt Plöängin vauva-ajoista sellainen tunne mahanpohjaan, että Roscoen työreissut ovat ihan kauhea ponnistus minulle, vaikkei se enää pidä ollenkaan paikkaansa. Silloin oli nimittäin kerran niin, että Roscoe lähti jonnekin, en muista minne, ja satoi ihan kauheasti lunta ja oli pakkasta, enkä päässyt vauvan kanssa ulos, en saanut rattaita varastosta, olimme vankina kotona emmekä päässeet edes kauppaan, ja se tuntui ihan kamalalta. Nythän niin ei tapahtuisi, kun Plöäng juoksisi innosta kiljuen hangen poikki. Olenkin aika iloinen, kun onnistuin enimmäkseen esiintymään Lontoo-asian edessä hyvin myönteisenä.

Kirjailijapöydässä luin äärimmäisen siistin pian
avattavan taideverkkokaupan ekaa art zinea.

- Unohdin True Detective -bloggauksessa kertoa tärkeimmän. Nimittäin vitsin. Roscoen työkaveri oli muutama kuukausi sitten ihan innoissaan kertonut, että hän on katsonut sellaista ihan loistavaa sarjaa kuin True Detective. "Poo Detective?" Roscoe kuuli. "True Detective!" kaveri korjasi. "Minkä ihmeen takia sen sarjan nimi on Poo Detective?" Roscoe jatkoi. "Sen nimi on True Detective!" kaveri yritti. "Siis Poo Detective?" Roscoe ei voinut uskoa kuulemaansa. Tätä jatkui jonkin aikaa. No mutta. Sittemmin olemme kutsuneet kotona sarjaa Poo Detectiveksi, koska se on vain paljon parempi nimi, oikeastaan.

- Nyt ovat veteraanit vaienneet, joten voin lopettaa tämän horinan ja yrittää ottaa kirjoittamisen pois lainausmerkeistä, mutta "romaanissa" taidan pitää ne vielä.

5 kommenttia:

  1. Poo Detective, mä en kestä :D

    K

    VastaaPoista
  2. Hetken aikaa mietin, että mikä se moporo-kissa on.

    VastaaPoista
  3. Samoin Mo-poro-kissa hämmensi.

    VastaaPoista
  4. Joku Totoron itähelsinkiläinen sisarus kenties? Tai joku nuorisolainen lappalainen epäsikiö?

    VastaaPoista