maanantai 25. elokuuta 2014

To the Wonder

Terrence Malick, 2012

Tässä elokuvassa on ranskalainen nainen, joka hyppelehtii ympäriinsä kuin kilahtanut kissanpentu. Ja sitten on amerikkalainen mies, joka ei puhu mitään ja kävelee sen hyppelehtivän naisen perässä. Sitten seisoskellaan monissa eri heinäpelloissa, rannalla, kaupassa, seisoskellaan ja vähän kyöhnätään, Ranskassa ja Amerikassa seisoskellaan ja kyöhnätään. Katsotaan vähän toista silmiin ja itkettää ja naurattaa yhtä aikaa. Sitten puhutaan paljon jumalasta ja pappi käy katsomassa huono-osaisia.

Semmoinen elokuva se oli. Puolivälissä ehdotimme Roscoen kanssa molemmat, että pitäisikö katsoa jotain muuta, mutta muistimme, että telkkarissahan on Big Brotherin kauden aloitus, ja päätimme jatkaa.

Terrence Malick on tehnyt erittäin hienoja elokuvia. Suhteemme alussa Roscoe pakotti minut katsomaan suuren suosikkinsa, Malickin Badlandsin, joka onkin ihan erinomainen elokuva. Minä pakotin hänet katsomaan Cry-Babyn. Se se vasta erinomainen elokuva onkin. Palatakseni kuitenkin Malickiin, Tree of Life taisi olla viimeinen tai toisiksi viimeinen elokuva, jonka kävimme katsomassa yhdessä elokuvissa ennen Plöängin syntymää (eikä sen jälkeen ole yhdessä leffaan sitten päästykään, ennen käytiin päntiönään, mistä tuleekin mieleen juuri näillä näppäimillä alkava Espoo Ciné, jossa istuimme katsomassa kolme leffaa päivässä, oi se oli ihanaa aikaa, mutta eiköhän sinne taas päästä leffamaratoonaamaan, viimeistään vähän yli kymmenen vuoden kuluttua kun voimme mennä kolmestaan). Tree of Life oli minusta vallan vaikuttava, pidin siitä hirveästi, vaikka se saikin aika kahtiajakoiset kritiikit.

Tämä To the Wonder sen sijaan on saanut käsittääkseni aika huonot kritiikit. Eikä syyttä. Ei tämä ollut juuri mistään kotoisin. Enimmäkseen, koska ranskalaista naista esittänyt Olga Kurylenko oli harmillisesti täysin karismaton. Todella kaunis toki, mutta hänen hyppelehtimisensä eri maisemissa oli täysin yhdentekevää. Hänen rinnallaan yhteinen ykköspilkanaiheemme Ben Assflack -parkakin oli erinomainen.

Mutta olihan se ihan nättiä. Katsella kun hilluvat siellä kauniissa maisemissa, kaunis nainen ja jykeväleukainen mies. Ja kivasti kuvattiin amerikkalaista arkea. Ja sitten oli hieno kohtaus, jossa oli buffaloita, puhveleita, biisoneita, pöhveleitä, mitä ovatkaan. Että jos on esteetikko ja liikaa aikaa, niin tässäpä ihan kiva elokuva sulle. Jos kaipaat hyvää rakkauselokuvaa, katso vaikka se Malickin Badlands. Ja jos kaipaat yleisesti hyvää elokuvaa, katso Tree of Life.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti