maanantai 6. tammikuuta 2014

Ovatko nämä toppahousut?

Päätin eilen tehdä täsmäiskun Itäkeskuksen alennusmyynteihin, koska tarvitsin ensi tilassa toppahousut. Minulla on viimeksi ollut sellaiset kun ikäni alkoi ykkösellä, joten ymmärrätte, että hätä oli akuutti. Löysin käsittääkseni oikeanlaiset halvalla hyvästä alennuksesta ja kirmasin kassalle. Päätin vielä varmistaa.

"Ovatko nämä toppahousut?" kysyin myyjältä.
"Mitä?" kysyi myyjä.
"Että ovatko nämä toppahousut? Minä tarvitsen sellaiset toppahousut enkä ymmärrä näistä ulkoiluvaateasioista mitään, joten haluaisin varmistaa ennen kuin ostan, että nämä ovat toppahousut."
"Ne ovat kevyttoppahousut, niissä ei ole untuvaa."
"Onko ne sellaiset joilla pärjää hyvin pulkkamäessä?"
"Kyllä on, juuri sellaiset!"

Ja nyt minulla on sitten hyvät pulkkamäkihousut. Tarvitaan enää pulkkamäki. Niin se myyjäkin sitten sanoi, ja minä vain tuijotin hämmentyneenä, että miten niin. Vaikutin varmaan avohoitopotilaalta. Mutta mitäpä tuosta. Lapsi on nyt kaksi vuotta ja minulla alkaa olla kasassa koko pulkkamäkiarsenaali, viime talvena ostin toppatakin, syksyllä talvikengät ja nyt vielä housutkin. Kyllä passaa! Tähän saakka olen pärjännyt kaikki talveni rikkinäisillä farkuilla ja tennareilla, koska kaikkihan tietävät, että tärkeintä talvipukeutumisessa on riittävän iso pipo ja kaulaliina. "Suurin osa lämmöstä karkaa pään ja kaulan kautta", sanoi äitini aina kun yritin livistää takki auki ja ilman pipoa, joten olen nyt aikuisikäni satsannut niihin alueisiin ja laiminlyönyt ihan kaikki muut. Mutta en enää! Nyt olen täysin topattu!

Olin niin tyytyväinen onnistuneeseen ostokseeni, että puolisoa ja lasta odotellessani jatkoin. Kävin ostamassa lapselle tyynyn, koska hän on alkanut päättäväisesti ängetä minun tyynylleni. Ostin hyvän tyynyn täyteen hintaan, koska en toki ole niin lapsellinen, että kuvittelisin lapsen lopettavan tyynylleni änkeämisen, ja näin ollen saan varmaan itse tyytyä lapsen tyynyyn noin 70% uniajastani. Nyt ainakin tyynyjä on yhtä monta kuin nukkujia, joten vaikka joudunkin vaihtamaan tyynyä useamman kerran yössä, on se parempi kuin olla kokonaan ilman tyynyä.


Sitten suunnistin kalliiseen, ruotsalaiseen lastenvaateliikkeeseen ja huomasin alennuksessa juuri ne värikkäät pöksyt, joita en raskinut ostaa täyteen hintaan. Mikä tuuri! Sitten kuitenkin huomasin, että ne ovatkin oikeastaan aika tylsät. Joten päätin olla ostamatta. Sen sijaan huomasin ilokseni, että liikkeen sukkien koot yltävät aikuisten kokoihin asti, joten ostin sukkia sekä itselleni että lapselle. Aion jatkossakin käydä tuolla sukkaostoksilla, oli niin nättejä värejä. Ja näitä voi myös sekoittaa keskenään hauskaisesti!


Jatkoin lelukauppaan, josta kävin kysymässä jo kauan metsästämääni Eläinpyramidi-peliä. Ei ollut. Lompsin Stockalle, josta se löytyi hyllystä, toki täyteen hintaan, mutta pakkohan se oli ostaa, kun viimeinkin sen löysin. Tosin kotona ilmeni, että lapsi on vielä liian pieni kokoamaan eläimiä pyramidiin, hän haluaa hajottaa äidin pyramidin, haluaa omia kaikki käärmeet ja lopulta hermostuu ja huitoo kaikki eläimet ympäri olohuonetta. Mutta kyllä se tästä!

Menin oikeastaan Stockalle hakemaan tilaamiani kirjoja. Tatun ja Patun oudot aakkoset olivat vaihtuneet Tatun ja Patun outoihin kojeisiin, ja jäin kokonaan ilman haluamaani Tatua ja Patua, mutta muut kirjat sain. Erityisen iloinen olen Evoluutio-lastenkirjasta, vaikkei se varsinaisesti ole kaksivuotiaille suunnattu, mutta oli ihanaa löytää se hyvässä alennuksessa.

Sitten puoliso ja lapsi tulivat paikalle ja alkoi hauska osuus. Kävimme uudessa Arnold'sissa kahvilla, katselimme soittavia jääkarhuja, ajoimme lastenjunalla. Ostimme sushia kotiin vietäväksi ja sitten ajoimme tyytyväisenä bussilla kotiin heittelemään pieniä puisia eläimiä pitkin seiniä ja dippaamaan erinomaista sushia soijaan. Seuraavan kerran shoppaan taas juhannuksen jälkeen.

(en oikein tiedä miksi katson asiakseni selostaa täällä ostoksistani, varsinkin kun vastustan turhaa ostamista, mutta ehkä siksi, että teen sitä nykyään niin harvoin, siis ostan mitään, että se tuntuu jotenkin öh, no, mainitsemisen arvoiselta, vaikka eihän se ole, joten anteeksi nyt vain)

5 kommenttia:

  1. Minäkin tilasin Evoluution. Oli niin hyvässä tarjouksessa. Sitä paitsi olen huomannut, että jos ei lastenkirjaa osta kun näkee, ensi viikolla on jo painos loppu ja kaikki menetetty. Lastenkirja pitää aina ostaa kun näkee. Vaikkei olisi lapsiakaan.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Se on niin totta! Tämä koskee myös joitain muitakin juttuja.

      Olen vieläkin katkera, kun Oulun Anttilassa oli 2000-luvun alussa halvalla Kaikki isäni hotellit -elokuva, enkä ostanut, ja sen jälkeen en ole koskaan nähnyt siitä vilaustakaan. Hirveä juttu!

      Ja sitten sama meinasi käydä tuon Eläinpyramidin kanssa, kun vielä pari kuukautta sitten sitä oli kaikkialla ja nyt yhtäkkiä ei yhtään missään. Pakko oli nyt ostaa, ennen kuin joku omituinen puueläinpakkomielteinen hamsteri paikantaa Itiksen uuden Stockankin. Puistatti, kun ajattelin Kaikki isäni hotellit -traumaa.

      Poista
  2. "Suurin osa lämmöstä karkaa pään ja kaulan kautta"

    Eikä karkaa. http://www.nytimes.com/2004/10/26/health/26real.html?_r=0

    t. Puoliso

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Niinhän se on, näinhän se on.

      (senkin neroilija!)

      Poista
  3. Pitää näemmä elää kolmosella alkavaan ikään, että tajuaa hankkia lämmintä kampetta talveksi. Minä ostin tälle talvelle pilkki/kelkkailukengät ja samaa tarkoitusta varten ilmeisesti suunnitellun "foliohaalarin" (siis sellainen ei-kaunis, jossa on hopeaa, harmaata ja mustaa) ja kyllä tarkenee (vaikka pilkkimiset ja kelkkailut vähissä ovatkin)! Ah ja voih, vilukissa tykkää :) Eihän niillä mihinkään kaupungille kehtaisi mennä, mutta tarkeneepahan ulkoilla.

    VastaaPoista