torstai 31. lokakuuta 2013

Väsyärsy

Olen väsynyt. Tällä hetkellä ärsyttävät seuraavat asiat:

- Silmäniskuhymiöt. Ette varmasti iske noin paljon silmää. Tai jos iskette, niin menkää silmälääkäriin, ei ole normaalia. Tarkemmin, oikeastaan ärsyttävät ihan kaikki hymiöt, paitsi ihan tavallinen hymiö, mutta ehdottomasti ilman nenää, ja nauruhymiö, mutta sitä saa käyttää vain silloin, kun oikeasti nauraa ääneen. Olen karmiva hymiönatsi. Hankintaan: Huumorintaju.

- Aivot, jotka kääntävät kaiken nurin. Kun joku sanoo esimerkiksi: "Pidän kirjastasi", minä kuulen: "Sanon näin vain koska en halua pahoittaa mieltäsi, koska luettuani kirjasi olen ymmärtänyt, että olet aika surkea pikku otus ja säälin sinua, koska olet kirjoittanut niin typerän kirjan, sinä tyhmelö." Eikä nyt tarvitse kommentoida, että olen tyhmä ajatellessani näin, sillä eihän sitä minulle itselleni tarvitse kertoa, että olen tyhmä. Ei tarvitse myöskään kommentoida, etten ole tyhmä, koska kyllä minä vähän olen, enkä usko kumminkaan. Kaikkea muuta kommentointia otetaan mielellään vastaan! Hankintaan: Itsetunto.

- Alkava flunssa. Kurkkuun sattuu, väsyttää, pää on puuroa, väsyttää, ärsyttää. Tästä tuli mieleen, että katsoimme tänään lapsen kanssa sylikkäin Pikku Kakkosta ja hän yhtäkkiä työnsi sormensa suuhuni. "Mikä se oli?" kysyin. "Räkä", vastasi hän iloisesti. Näin meillä. Hankintaan: Lepoa.

- Eräs keskustelu, jossa Barbieta kutsuttiin huoraksi. Ei se ole Barbien syy, että hän on epänormaalin muotoinen. Tästä omituisesta fyysisestä kuikeloudestaan huolimatta hän on onnistunut hankkimaan pysyvän ihmissuhteen Kenin kanssa, monta, monta, monta eri ammattia ja paljon ystäviä. Minusta se ei tee kenestäkään huoraa. Se on rumasti sanottu. Hankintaan: Barbie.

Huomenna kun olen levännyt suvaitsen taas kaikkia hymiöitä, osaan ottaa vastaan kehuja ja palautetta, en ole tyhmä enkä puuroinen, enkä enää halua Barbieta (minulla on niitä jo pyykkikorillinen kotikotona). Anteeksi ja parempaa huomista.

13 kommenttia:

  1. Sä oot kyllä yksi parhaista ihmisistä! Toivoisin, että sua ei väsyttäisi.

    Mua helpottaa jostain syystä, että muutkin suhtautuu silmäniskuhymiöön nihkeydellä. Oli tovi, jolloin vihasin sitä suurella sydämellä - nyt olen hieman lieventänyt kantaani, ja kerran muistan käyttäneeni sitä itsekin. Vaan kyllähän se silti sattuu sydämeen.

    Kirja-asiaan en sano mitään, sillä uskon, että olet väärässä, mutta toisaalta uskon myös, että sen kuuleminen ei auta. Joten huomaatko, miten hienosti en sanonut mitään!

    Olen valmis nousemaan barrikadeille Barbien puolesta kanssasi. Kunhan lepäät ensin vähän.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos kannustuksesta! Siinä olet kyllä oikeassa, että väsyneiden ihmisten kanssa ei kannata lähteä rettelöimään, he saattavat uuvahtaa kesken kaiken ja sitten jää yksin kaikkia vastaan. Ei hyvä. Ja nyt kun olen levännyt en enää suhtaudu niin kiihkeästi - öö - no, oikeastaan mihinkään yllä esitettyyn.

      Poista
  2. Sitä on liikkeellä, väsymystä, ärtymystä, flunssaa.

    Tykkään hymiöistä. Aina ei jaksa muotoilla lauseita, ja silloin on musta kiva ilmoittaa olemassaolostaan hymiöllä. Sydämen käyttöön en aluksi uskaltautunut ollenkaan, mutta nyt musta on ihana heitellä sitä sinne tänne <3, olen melkein villiintynyt sen kanssa.

    Kun mun tyttäret oli pieniä, en olisi millään halunnut ostaa niille Barbieita enkä pyssyjä. Molempia sitten kuitenkin hankittiin, ja varsinkin Bärtzien kanssa meni ihan hulinaksi, niihin upposi meidän perheessä satoja euroja, huh! Tuolla niitten tukat nyt kasvaa takkua ullakolla.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Mäkin käytän kyllä sitä perushymiötä ahkerasti, varsinkin kommenteissa ja tekstareissa. Sydämiin en ole vielä oikein päässyt mukaan niihinkään. Ehkä mä olen vähän hidas vaan näissä asioissa. Olen vähän sellainen. Tajuan kaiken muodikkuuden vasta sitten kun muut ovat jo siirtyneet eteenpäin.

      Meillä ollaan aika asevastaisia. Tehkööt risuista ja näkkileivästä jos mielii, mutta en kyllä siihen lähde mukaan. Tai no, vannomatta paras, on tässä muissakin asioissa takki käännetty mennen tullen palatessa.

      Poista
  3. Väsärsy on ikävä mielentila. Sitä ärsyttää jo itse itseäänkin, kun on niin ärsyyntynyt kaikesta.

    Mä olen outo, koska tykkään hymiöistä. Myös niistä silmäniskuhymiöistä. En käytä niitä koskaan ironisessa tai vittuilevassa merkityksessä, vaan leikillisen kujeilevasti, mikä varmaan toisista on ironista vittuilua.

    Toivottavasti ei tule kova räkäflunssa päälle! <3

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. On semmoinen ikävä hiipivä kurkkukipu ja lapsella räkä, ei niin paha että jaksais levätä, mutta hitaasti energian imevä.

      Hymiöiden suhteen vika on selvästi minussa. Kyllä ihmisten pitää saada ilmaista itseään ja tunteitaan niin kuin haluavat, eikä siihen ole minulla mitään sanomista. Että antaa mennä silmää iskien kaikki vaan! Minä en vaan osallistu :) <= tavishymiö!

      Poista
  4. Huh, onneksi kirjoitit tämän jo eilen ja minä luin tämän vasta tänään, sillä tuo sormi suussa -tapaus aiheutti minussa tällaisen reaktion: :D

    Kyllä nuo hymiöt osaavat ärsyttää minuakin. Esimerkiksi minun mielestäni väärin päin hymyilevät hymiöt, siis (: Ei! Ei vain toimi! Pitää olla :). Tai sellaiset hienot hymiöt, joista ei tiedä/muista kuinka ne tehdään. Tai puhelimen tekstiviestinkirjoitus, joka muuttaa kirjain-merkkiyhdistelmiä mielivaltaisesti hymiöiksi. Saa siinä sitten tarkistaa viestejään, että miksi tuohon nyt tuommoinen hymiö tuli kun ihan vakavaa asiaa yritin kirjoittaa.

    Toivottavasti väsyärsy on jo kaikonnut. Mukavaa viikonloppua!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Hehe! On jo parempi mieli. Kiitos samoin sinulle iloista viikonloppua!

      Poista
  5. Marraskuu on minulle väsyärsyn otollisin aika.
    Ja minä jaan sinun hymppäpymppäahdinkosi. Eräs keskustelukumppani käytti aikoinaan lähes joka meseviestiinsä juuri tuota vinkkausta. Mitä se tarkoittaa??!! AargH! Senhän voi tulkita miten vain, vitsaileeko vai onko sarkastinen vai mitä? En ummarra. Ja parhaat on perushympät, :) ja :D ja toki :( ja joskus :/. Nenät osaan kuvitella kontekstiin.

    Minulla on sinun kirja kesken. Tapahtui tilanne, että kirjan luku keskeytyi enkä ole saavuttanut oikeaa tunnelmaa sen jatkamiseen. Se ei tarkoita, etten haluaisi jatkaa mutta se tarkoittaa että tarvitsen vain aikaa. Minun oli siis pakko jakaa tämä (jos kehtais, laittas vähän silmäniskua tähän :D).
    Niin ja vielä siitä, että luultavasti minä olen ollut myös väärässä huumorijonossa, kun sitä normi hauskuutta jaettiin. Minkäs mahdat. It's my life.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Lupaan etten loukkaannu jos kirja jää kesken! Joskus vaan on niin, eikä sille mitään voi.

      Poista
  6. Villasukan kanssa olen samaa mieltä hymiöiden suunnan tärkeydestä! Minä syyllistyn usein silmäniskuhymiöintiin. Netissä pelkään liiankin paljon, että sanomiseni otetaan kirjaimellisesti, joten isken sitten silmää hymynaamalla. Varmaan se on yhtä turhaa, kuin miehen tapa hokea fiksujen lohkaisujen jälkeen "jos ymmärrät, mitä tarkoitan..."

    Mutta. Mua ärsyttää ylihymiöinti, animoidut hymiöt ja kaiken maailman hait ja kakut ja mitä noita on.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Ai niin ja toivottavasti mielialasi on jo lähtenyt nousuun!

      PS: onneksi lapsen sormessa oli räkää, sillä korvavaikku on pahempaa.

      Poista
    2. Korvavaikku! Odotan kauhulla!

      Mulla on ilman hymiöitäkin yleensä ongelmana ettei mua oteta kovin vakavasti. Mun pitäisk löytää hymiö, joka imee viestistä kaiken hyväntahtoisuuden. Hmm. Alankin kehitellä!

      Poista