lauantai 27. heinäkuuta 2013

Hirvi!

Rikoin tänään periaatettani ja menin eläintarhaan. Nähdäkseni ei ole oikein lukita eläimiä häkkiin eikä varsinkaan ole oikein mennä niitä pällistelemään. Silti sinne menin. En voi selittää tekoani. Hyi minua! Paitsi että viimeksi kun kävimme tällä porukalla, eli siskoni ja lankoni kanssa, meillä oli ihan mieletön reissu, nähtiin kaikki eläimet tosi iloisesti hymyilemässä ja näyttämässä peukkua heti lasin takana ja oli ihana päivä.

Gundit. Tai marsut, kuten meillä ruukataan sanua.


Tämä reissu ei mennyt ihan niin hyvin. Olimme tuplanneet seurueemme jäsenmäärän, mukana oli myös lapseni ja kaksi serkkua.

Ensinnäkin, eläintietämykseni on näemmä melkein yhtä hyvä kuin ystäväni K:n maantieto. Referenssinä kerrottakoon, että hän kirjoitti maantiedon kokeessa Tanskan paikalle Australia. Ihan vakavissaan. Lukiossa. Korjaa toki jos liioittelen. Minä sen sijaan esitin tänään esimerkiksi nämä repliikit:

Siina: Katso lapseni, hirvi!
Lankoni: Se on kyllä poro.

Siina: Katsokaa! Jotain pienoishirviä!
Siskoni ja lankoni eivät vaivaudu edes vastaamaan.

Siina: Katsokaa! Tuo on varmasti hirvi!
Lankoni: Se on wapiti.

Siina: SHAKAALI!
Siskoni: Siinä lukee varaani (tai jotain vastaavaa, ei se oikeasti ollut varaani vaan joku sorkkaeläin, mahdollisesti hirvi).

Alkoi epäilyttävästi vaikuttaa siltä, että tuntemani eläimet ovat pienoishirvi, keskikokoishirvi ja hirvi, mutta yksikään niistä ei valitettavasti kuulu Korkeasaaren eläinkokoelmaan. Ja mainittakoon, että guuglasin äsken sen wapitin, ja se on kuulkaa hirvieläin! Että ei se niin kauas mennyt.

Päätin myös, etten lähde enää ikinä yksin lapsen kanssa minnekään, ennen kuin hän joko istuu rauhallisesti tai tottelee mitä hänelle puhutaan. Koko reissu meni siihen, että painin lapsen kanssa ihan fyysisesti, koska minusta hänen olisi joko pitänyt istua rattaissa tai pitää äitiä kädestä. Lapseni mielestä hänen olisi pitänyt juosta päättömästi siksakkia suoraan mereen tai vaihtoehtoisesti hän olisi halunnut sukeltaa pää edellä sylistäni karhulinnaan tai ahman aitaukseen. "Tonne mennee!" hän sinnikkäästi hoki, ja jossain vaiheessa se alkoi itsestänikin tuntua hyvältä ajatukselta, no ei nyt sentään, ihana lapsi se on, varsinkin nyt kun nukkuu rauhallisesti omassa sängyssään.

Helvetinpedot ovat kiivenneet puuhun vaanimaan.

Ainoa hetki, jolloin lapsi halusi istua sylissäni, oli kahvilassa, koska siellä mitä pelottavin helvetinpeto nappasi lapsen maahan heittämän kasvispiirakan. Riikinkukko. Lapseni ja hänen serkkunsa kirkuivat seisten tuoleilla, koska riikinkukko yritti tulla syömään heidän eväänsä. Jotenkin en ihan löytänyt logiikkaa siinä, että karhulinnaan on ihan ok syöksyä pää edellä, mutta riikinkukko on pelottavinta maailmassa. Mutta eipä minun kaikkea tarvitse tajutakaan.

Parasta lapsestani oli kala jossain akvaariossa. "Kala!" hän hoki haltioituneena uudestaan ja uudestaan. Tämän valossa aion jatkossa viedä lapseni Kluuvin Hanko Sushiin, sielläkin on akvaario ja paljon paremmat eväät. Ja siirryn taas periaatteitteni vaalijaksi enkä mene enää eläintarhoihin. Lupaan! Ainakaan moneen vuoteen en mene!

10 kommenttia:

  1. Haluan korjata, että se oli yläasteella, ysillä. Noloa silti. Tosin maantiedon tietämyksessä on edelleen suuria aukkoja, esimerkiksi Yhdysvaltoja en ymmärrä vieläkään. Niin että vapaasti saa pilkata :D

    K

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. :D Kiitos! Olen itse edelleen hieman pöyristynyt siitä, että Ranska yltää Välimerele. Niinku oikeesti.

      Poista
    2. VälimereLLe. En osaa lukea enkä kirjoittaa enkä ymmärrä maailmaa enkä varsinkaan eläimistöä. Nukkumaan joudan.

      Poista
  2. Keskikokoishirvi :D ai että, mä niin tiedän noi samat eläimet.

    Meidän taannoisella Korkeasaaren reissulla mä luulin kaikkia isompia biisoneiksi. Ei siitä sen enempää.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Äidit, nuo tiedossa ehtymättömät. En tiedä olenko peloissani vai iloinen, etten ole yksin eläintietämyksineni.

      Poista
  3. Hei

    Ei kai niiden eläinten nimillä ole mitään väliä. Tosi vanhanaikaista sellainen, että pitäisi opetella paljon eläimiä, maita tai jokia. Ei sovi tähän postmoderniin aikaan.

    Itse olen en niin salaa tyytyväinen, kun en muista tuollaisia nippeleitä. Siinä onkin koko heikko yritykseni vaikuttaa boheemilta.

    Paitsi että mäyrä on hieno eläin, se kannattaisi jokaisen tuntea. Niitä on Suomessa, mutta harvoin niitä näkee kun ymmärtävät vältellä ihmisiä. Koiran kokoluokkaa, etsii melkein aina ruokaa ja raitoja selässä.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Minä tavallaan haluaisin muistaa ja tietää kaiken. Olen silleen vanhanaikainen. Mäyrän minäkin ehkä tunnistaisin. Tai sitten kuvittelisin sitä haisunäädäksi, jonka muuten näin Korkeasaaressa, ja juoksisin varmuuden vuoksi karkuun.

      Poista
  4. Keskikokoishirvi :D

    Mennäänkö Hanko Sushiin lounaalle lasten kanssa? Joo. Jos siellä on akvaariokin kerran! Voimme vain voittaa :D

    PS. Jos rikot periaatteita, Sea Lifessa on paljon kaloja. Kysyin lapselta, mikä oli paras kala reissulla. Hän mietti hetken. "Iso kala", hän sanoi, ja arvaahan sen. Hän osaa kaksi adjektiivia, "iso" ja "inninen".

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Minä en oikein ole vielä ratkaissut suhtautumistani Sea Lifeen. Varmuuden vuoksi välttelen sitä kumminkin viimeiseen asti vielä.

      Inninen kuulostaa hienolta adjektiivilta! Meidän lapsella on yksi adjektiivi, iso, mutta sitä ei sanota, vaan huidotaan kädellä isoa ympyrää. Asia tulee selväksi ja hienolta näyttää!

      Poista
  5. Hö, pienoishirvi, keskikokoishirvi ja hirvi kuulostavat ihan luontevilta lajintunnistuksilta :) Sitä paitsi mitä ihmettä jotkut menevät muuttelemaan hyväksihavaittuja eläinlajien nimiä? Myyrä on myyrä eikä mikään kontiainen ja entä se pelleily niiden peura -"merkkisten" eläinten kanssa!!! Ovatkin yhtäkkiä kauriita. Bambi olisi ollut ihan hyvä nimitys, jonka lapset (ja vähän vähemmän eläimiä tuntevat aikuiset) muistaisivat vallan mainiosti.

    http://www.luomus.fi/luonto/nimet/nisakkaat/taustaa.htm

    (Kyllä, menen häpeämään nurkkaan lajituntemukseni ja bambi-yleistykseni vuoksi. Tunnistan silti aika monta kotoperäistä eläintä sekä ulkomaisistakin norsun ja monta monta muuta.)

    VastaaPoista