lauantai 8. kesäkuuta 2013

Aurinkotervehdys

Tänään oli hyvä päivä. Sain eilen valmiiksi pitkän projektin yhden etapin ja se tarkoittaa, että vapaa-aikani lisääntyi humpsauksessa nollasta useaan tuntiin. Nyt on ihmeellisen vapaa ja samalla hieman pelokas olo. Etteikö tarvitsekaan juosta kotiin päikkäreiksi? Ettäkö voinkin istua tässä sohvalla ilman tunnontuskia siitä, että oikeastaan pitäisikin olla tuolla työhuoneessa vääntämässä? Ai että voin hillua ulkona vaikka koko päivän? Kuulostaa vähän epäuskottavalta minusta. Mutta näin se vain taitaa olla kuulkaa.

Olin tänään brunssilla rakkaan äitiporukkani kanssa. Se oli ihanaa! Kukaan ei roikkunut nilkassa, join kaksi lasia skumppaa ja kaksi kuppia kahvia, juttelin mukavia, tosin enimmäkseen lapsista, mutta mitäpä tuosta, nehän ovat lempiaiheeni tällä erää, söin sairaan hyvää ruokaa ja kaiken päälle ajoin onnistuneesti pyörällä molempiin suuntiin. Siellä oli myös Liina, joka kirjoittikin perhevalmennusryhmäämme sivuten jo. Koska ryhmämme on huippu! Olen siitä niiiin iloinen.

Sitten siis hyrspäytin kitkalla (kuten meillä päin polkupyörää ruukataan sanoa) kotiin ja tajusin, ettei huvita tehdä ruokaa, joten keräsin perheen kasaan ja kävelimme hakemaan sushia ja puistoon syömään. Sekin oli ihanaa! Oli kivaa, että lapsi tykkäsi sushista, tänään hän sai eka kertaa nigiriä. Ja oli vielä kivempaa möyrytä yhdessä pitkin nurmikkoa koko perheenä, sillä viime aikoina olemme möyrynneet eri kokoonpanoilla pienemmissä ryhmissä, eikä se ole yhtään niin kivaa. Sushiravintolan työntekijät pitivät lastamme varmasti hyvin japanilaiseen kulttuuriin perehtyneenä, koska hän huuteli koko vierailun ajan "kabuki kabukii". Kulttuurikodin jälkeläinen, what can one say.

Ja sitten aurikoisen päivän kruunasi kaksi jaksoa Solsidania ja jätski. Aiai. Kertakaikkiaan, hyvä päivä.

1 kommentti: