perjantai 22. helmikuuta 2013

The Descendants

Alexander Payne, 2012.

The Descendants oli ihan ok elokuva, ei hyvä eikä kovin huonokaan, eikä se herätä mitään suurta purkausta mihinkään suuntaan, mutta monia pieniä ajatuksia kyllä.

Ensinnäkin. Yleensä syön iltapalaksi joka ilta jälkiuunileipää, jonka päällä on oivariinia, juustoa ja mahdollisesti punajuurisalaattia. Mutta eilen olinkin kerrassaan ulkona laatikosta ja tein paahtoleipää, jonka päällä oli punajuurisalaattia, salaattisekoitusta, fetaa ja paahdettua sipulia. Ohessa todisteeksi valokuva. Ahne bloggaaja ehti jo haukata leipää ennen kuin puhelimen kamera latautui. En nyt halua väittää, että tämä leipä olisi ollut jollain tavalla parempi kuin se mitä yleensä syön, mutta se oli aivan ok, vähän kuin The Descendants, joten sikäli eväs osui elokuvaan.

Toiseksi. George Clooney, joka on elokuvan pääosassa siis, on yleisesti sellainen mies, jota pidetään hyvin komeana. Tätä en kiistä, tosin itse pidän nuoremmista ja parrakkaammista miehistä. Mutta tämä johtaa ajatukset toiseen komeana pidettyyn mieheen, jonka tähdittämän elokuvan katsoin sivusilmällä pari iltaa sitten, nimittäin Brad Pittiin. Puoliso katsoi Moneyballin (jonka nimessä yhdistyy kaksi asiaa, joista en pidä, pallo ja raha, joten en halunnut katsoa elokuvaa, mutta se kertoi jostain amerikkalaisesta palloilulajista ja joukkueen toimarista, joka alkoi ostaa pelaajia jollain uudella logiikalla, ja sitten tietenkin voitettiin, niin kuin amerikkalaisissa urkkaelokuvissa käy, ja se on kai jotenkin tosi koskettavaa, en tajua miksi, en tajua urheilua, enkä aina amerikkalaisiakaan, joten hyvä etten katsonut elokuvaa, mutta mielipiteen muodostin asiasta silti). Kun kuitenkin toki vilkuilin hieman sivusilmällä Brad Pittiä, olin havaitsevinani, että hän ei ehkä vanhene kovin komeasti, kuten George Clooney tuntuu tekevän. Että ehkäpä Bradin komeudenpäivät alkavat olla ohi. Tosin hänkin on edelleen varsin uljas kun kasvattaa kokoparran, mutta Moneyballissa hän näytti rasittuneelta ja silmäpussiselta. Luulenpa kuitenkin, että tämä voi olla Bradin uralle vain hyväksi. Tuntuu, että parempia rooleja saa kun ei näytä enkelilta. Sitä paitsi olen aika varma, että Brad Pitt on tosi mukava. Hänen kanssaan olis kiva mennä kaljalle. Ja varmaan George Clooneynkin. Vähänkö olis kiva olla kaljalla sekä Brad Pittin että George Clooneyn kanssa. Olis varmaan ihan hullun hauska ilta se.

Kolmanneksi. Puoliso totesi kesken elokuvan, että George Clooney näyttelee tosi hienosti tuollaista havaijilaista ihmistä, kun eihän hän oikeasti ole ollenkaan sellainen. Kysyin innostuneena, että tunnetteko läheisestikin. Kuulemma tuntevat. Se on hyvä, koska sitten mahdollisuuteni päästä Georgen ja Bradin kanssa kaljalle kasvavat koko ajan.

Neljänneksi. The Descendants kertoo miehestä, jonka vaimo joutuu veneilyonnettomuuden myötä koomaan. Heillä on kaksi ongelmaista tytärtä ja miehellä meneillään iso maakauppa-afääri, joka vaikuttaa koko Havaijiin. Mies on jonkun muinaisen prinsessan perillinen ja serkkuineen omistaa suuren alueen maata, mutta lakimuutoksen myötä maa on käymässä ongelmalliseksi ja se pitäisi myydä. Jäin miettimään, että kun elokuvassa on kyse sekä miehen jälkeläisistä, tyttäristä, että miehen omasta jälkeläisyydestä, niin olisiko se nyt ollut kauhean huono ajatus suomentaa elokuvan nimi. Välillä tuntuu, että ujostellaan liikaa elokuvien nimien suomentamisessa tai sitten suomennetaan juuri ne, joita ei kannattaisi, tai suomennetaan ne vähintäänkin miten sattuu. En nyt kuvittele olevani mikään suomentaja, en todellakaan ole, ja ehkä tähän on hyvät syyt, mutta mietinpähän nyt kumminkin.

Eipä mulla oikeastaan muuta tämän asian tiimoilta.

4 kommenttia:

  1. Jos nyt satut pääsemään Brad Pittin ja George Clooneyn kanssa kaljalle, odotan kutsua mukaan. Vähintään sitten, kun olette jo muodostaneet oluenjuontikerhon, johon saa välillä liittyä ulkojäseniä.

    VastaaPoista
  2. Siinan, Liinan, Bradin ja Georgen yksityinen kaljanjuontikerho. Kyllä. Kuulostaa hyvältä. Ja jos aloitamme vaikka ilman Bradia ja Georgea, niin kyllä ne varmaan pian kuulevat asiasta ja haluavat tulla mukaan. Miksipä eivät haluaisi. Kyllä minä ainakin haluaisin jos olisin Brad tai George.

    VastaaPoista
  3. Kylläpä kuulostaa kivalta tuo kaljanjuontikerho! Kerrothan sitten täällä miten kävi! Onpa todella hyvä tuuri, että puolisosi tuntee Jori-sedän.

    Paitsi kaljanjuontikerhosta, olen ehkä vähän kade siitä, että luet noin paljon kirjoja ja katsot noin paljon elokuvia! Ja hyviäkin näköjään. Miten sitä ehtii sekä blogata että lukea? Itse yritän tässä valmistua maisteriksi (kuopus 4kk, mitä järkee?!) ja välillä lukupakon iskiessä (kuten viime viikolla) joudun ihan blogipimentoon. Mutta että tekis molempia, ja vielä katsois elokuvia? Olisipas mukavaa!

    VastaaPoista
  4. Saattaa vaikuttaa, että luen paljon, mutta en minä lue. Luen ehkä 1/3 siitä mitä luin ennen lasta ja katson 1/5 elokuvista. Ehdin lukea lapsen päikkäreitten aikana, iltaisin ennen nukkumaanmenoa ja työmatkoilla. Jos on tosi hyvä kirja niin aikaa saattaa löytyä muulloinkin.

    Mutta en varmasti pystyisi lukemaan mitään jos meillä olisi enemmän kuin yksi lapsi. Ennen kuin tämä ainokainen täytti puoli vuotta, kulutin kaiken ajan tämän ihmeen tuijottamiseen, enkä lukenut yhtään mitään. Silloin tosin katsoin aika paljon telkkaria kompensoinniksi. Lisäksi jos joutuisin lukemaan jotain opiskelumatskua niin kuolisin ja halvaantuisin enkä varmasti saisi luettua mitään. Lukeminen on sellainen rentoutumiskeino. Jos saisin tehdä vain yhtä juttua loppuelämän, lukisin.

    Että ihailen sinua kun onnistut perheenäitinä opiskelemaan. Ei onnistuis multa!

    VastaaPoista