sunnuntai 10. helmikuuta 2013

Carnage

Roman Polanski, 2011

Carnage on erinomainen elokuva pienten lasten vanhemmille. Se kestää vain jotakuinkin tunnin ja kaksikymmentä minuuttia. Nykyisin tosi moni hyvältä vaikuttava elokuva jää katsomatta, koska ne kestävät yli kaksi tuntia. Heti jos näyttää, että katsominen menee paljon yli kymmenen illalla, alkaa tuntua, että onkohan se sen väärti. Hyvin harvoin menen nukkumaan ennen puolta yötä, mutta jostain syystä tarvitsen sen parisen tuntia kaikenlaiseen hammashuoltoon, hötkyilyyn, höpöttelyyn, vötkyilyyn, internetin tyhjiinlukemiseen ja lopulta kirjan päälle nukahtamiseen.

Carnage on hyvä elokuva vanhemmille myös siksi, että se kertoo pienten lasten vanhemmista. Zachary Cowan mätkäyttää elokuvan alussa Ethan Longstreetiä oksalla naamaan, jonka johdosta Zacharyn vanhemmat menevät Ethanin vanhempien luokse selvittämään asiaa. Elokuvassa on kaksi äitiä ja kaksi isää, jotka ovat melko kamalia ihmisiä enimmäkseen, mutta jotka yrittävät pysyä sivistyneinä ja miellyttävinä toisiaan kohtaan. Cowanit ovat koko elokuvan ajan lähdössä pois Longstreetien luota, mutta jotenkin koko ajan palaavat takaisin olohuoneeseen.

Elokuva perustuu näytelmään, ja sen huomaa. Melkein koko ajan pysytään samassa huoneessa, mitä nyt välillä käydään vessassa puhdistautumassa oksennuksesta, ja alussa ja lopussa kuvataan poikia puistossa. Näytelmällisyys ei todellakaan haittaa, on välillä hauska katsoa jotain näin pienimuotoista, jossa kaikki perustuu loistaviin näyttelijöihin. Ja loistaviahan he ovat, Jodie Foster, John C. Reilly, Kate Winslet ja Christoph Waltz.

Zachary Cowania muuten esittää Roman Polanskin poika Elvis Polanski. Täytyy ihailla nimeä. Elvis Polanski. Ehkä hienoimmasta päästä nimiä, joita voi keksiä. Elvis Polanski. Ajatella. Toivottavasti Elvis jaksaa kantaa melkoisen nomen est omen -taakan pienillä harteillaan.

IMDB
Rotten Tomatoes

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti