lauantai 15. syyskuuta 2012

Moonrise Kingdom

Wes Anderson, 2012.

Lapsen synnyttyä leffakäyntien määrä on laskenut noin 99% ja se on surettanut minua kovin. Nyt olen kuitenkin keksinyt mainion tavan päästä leffaan, vaikka minun onkin oltava laittamassa lasta sänkyyn kello 20.00 ja pysyttävä sen jälkeen näköetäisyydellä aamuun saakka. Olenhan korvaamaton. Ainoa aika käydä leffassa ei olekaan ilta! Itse asiassa se ei ole edes paras aika. 

Paras aika on aamupäivä!

Olen käynyt nyt kahdesti leffassa aamupäivänäytöksissä. Siellä on mahtavaa. Aamupäivällä leffaan tulevat vain itseni kaltaiset omituiset leffamöröt, jotka kököttävät kuin tatit lopputekstien loppuun asti penkissä, kukaan ei puhu, kukaan ei rapise. Meitä ei myöskään ole kovin montaa. Ensimmäisellä kerralla katsoin uusimman Batmanin tennarin isoimmassa salissa ehkä neljän nuoren miehen kanssa, silloin oli viikonloppu. Kyllä, Batmanin, minulla on edelleen supersankarielokuvafiksaatio ja Batman on lempisupersankarini. Eilen katsoin Moorise Kingdomin pienessä salissa alle kymmenen muun ihmisen kanssa. Oletan väenrynnistyksen johtuvan siitä, että kyseessä oli ensi-iltapäivän ensimmäinen näytös ja fanit pinnasivat töistä. Perjantain aamupäivänäytös on myös sopiva kotiäidin kukkarolle, vain kuusi euroa. Lauantaiaamuna olisin pulittanut yli tuplahinnan.

Minulla oli mukana iso latte ja kolme suklaapatukkaa eurolla. No okei, oli kuusi suklaapatukkaa, mutta söin vain kolme. Avasin ne mainosten aikana käsinojalle, etten rapistelisi leffan aikana.

No niin. Mukavaa siis oli. Ja elokuvakin oli aivan erinomainen. Wes Anderson on yksi lempiohjaajistani, eikä pettänyt tälläkään kertaa. Tykkään ihan hirveästi tarinoista omituisista perheistä, kuten John Irvingin Kaikki isäni hotellit, Miina Supisen Liha tottelee kuria, Little Miss Sunshine ja kaikki Wes Andersonin elokuvat. Tässä oltiin vuodessa 1965, syysmyrsky on tulossa. Partioleirin hylkiö ja asianajajaperheen häiriökäyttäytyvä tytär päättävät karata yhdessä. Ja sitten alkaa takaa-ajo. Suurella sydämellä oli tehty tämä rakkaustarina.

(tästä on näemmä todella tulossa sellainen blogi, jossa horistaan asian vierestä. mutta en aio välittää.)

2 kommenttia:

  1. Anteeksi että olen vähän hidas, mutta vasta nyt tajusin, että tämä on Se Leffa, jonka julisteessa on KARKEAKARVAINEN KETTUTERRIERI. Esiintyikö hurtta edukseen? Näyttikö meidän Lokilta? Haluatko nähdä meidän Lokin vertailua varten? Se esiintyy aina edukseen.

    Kiihdyin hieman.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. :) Ehditkin vissiin mennä itse jo katsomaan. Huonostihan sille raukalle kävi.

      Mutta mielelläni voin haluta nähdä Lokin kyllä.

      Poista